Peruskouluikäisten heikentynyt matematiikan osaamisen taso on ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vaikka matemaattiset taidot ovatkin esimerkiksi OECD:n PISA-tutkimuksessa mitattuna edelleen hyvällä tasolla kaikilla mitattavilla osa-alueilla, on suomalaista matematiikan opetusta tarkasteltava kriittisesti. Esimerkiksi opetusmenetelmien monipuolistamiselle on nähty tarvetta.
Sain matematiikan sivuaineopintojeni yhteydessä mahdollisuuden tutustua Unkarista lähtöisin olevaan Varga–Neményi -opetusmenetelmään, joka on kasvattanut suosiotaan myös Suomessa perinteisempien opetusmenetelmien rinnalla. Opetusmenetelmän periaatteet vastaavat ainakin teoriassa hyvin Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) määriteltyjä matematiikan opetuksen tehtäviä.
Pohdin, voiko Varga–Neményi -opetusmenetelmä olla ratkaisu, joka saa oppimistulokset uudelleen nousuun. Opetusmenetelmä jakaa mielipiteitä opettajien keskuudessa ja moni aiheesta innostunut opettaja jakaa opetuksen ilosanomaa. Kiinnostuin siitä, millä tavalla Varga–Neményi -opetusmenetelmällä opiskelevien oppilaiden käsitykset ja uskomukset matematiikan opetuksesta eroavat oppilaista, jotka eivät opiskele tämän opetusmenetelmän periaatteiden mukaisesti. Lisäksi tutkimus antaa tietoa siitä, miten matematiikan opetusta voi kehittää.
Menetelmät
Tutkielmassani aineistona olivat oppilaiden matematiikan oppituntia kuvaavat piirrokset ja heidän lyhyet kirjoitelmansa. Tutkimukseeni osallistui 40 Varga–Neményi -opetusmenetelmällä opiskelevaa oppilasta kolmelta eri luokalta. Lisäksi tutkimukseeni osallistui 130 oppilasta, jotka eivät opiskelleet Varga–Neményi -opetusmenetelmän mukaan. Tässä tutkimuksessa nimesin tämän opetusryhmän vertailuryhmäksi ja he olivat yhteensä 9 eri luokalta. Kaikki tutkittavat olivat pääkaupunkiseudun kouluista. Tutkimuksessa jokainen oppilas piirsi matematiikan oppituntinsa ja osa heistä kirjoitti lyhyesti, mitä heidän piirustuksessaan on. Piirrokset analysoitiin piirrosanalyysin keinoin Tikkasen (2008) kehittämää piirrosten analyysimenetelmää hyödyntäen. Kahdella eri opetusmenetelmällä opiskelevien oppilaiden käsityksiä ja uskomuksia matematiikan opetuksesta tutkittiin aluksi opetusryhmäkohtaisesti ja lopuksi opetusryhmiä vertailtiin toisiinsa. Kirjoituksia käytettiin piirroksissa esiintyvien havaintojen tukena.
Tutkin piirroksissa esiintyviä asioita etukäteen määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Tarkastelin muun muassa luokkatilan pöytien järjestystä, opettajan ja oppilaan toimintaa ja osallistumista, välineiden käyttöä ja piirroksissa esiintyviä matematiikan sisältöjä. Lopuksi tein holistisen arvioinnin oppilaiden uskomuksista matematiikan opetuksesta tarkastelemalla piirroksista mm. puhe- ja ajatuskuplien sisältöjä, suun asentoja ja oppilaiden kirjoitelmia. Tein holistisen arvion asteikolla myönteinen – kielteinen.
Tulokset
Tutkimustulosten mukaan erot opetusryhmien välillä olivat pieniä ja oppilaiden käsityksissä opetuksen työtavoista näyttäytyi eniten opettajajohtoinen sekä oppilaskeskeinen yksilöllinen työskentely. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että Varga–Neményi -opetusryhmien oppilaiden piirroksissa matematiikan oppitunnin työtavat näyttäytyvät yhteistoiminnallisempina, kuin vertailuryhmissä. Nyt merkittävää eroa tässä ei havaittu.
Varga–Neményi -opetusryhmän oppilaiden uskomuksissa matematiikan opetus näyttäytyi holistisen arvioinnin mukaan pääosin neutraalina ja vertailuryhmässä myönteisenä. Erot olivat myös tässä kategoriassa pieniä.
Lopputuloksena voi todeta, että muun muassa Perusopetuksen opetussuunnitelmassakin (2014) määriteltyä työtapojen monipuolisuutta ei tutkimuksessa esiintynyt . Matematiikan työtavat molemmissa opetusryhmissä voisivat siis olla monipuolisempiakin.
Annika Haapala
Pro gradu: Varga–Neményi -opetusmenetelmällä opiskelevien ja vertailuryhmän käsityksiä ja uskomuksia matematiikan opetuksesta. Kolmasluokkalaisten piirustusten vertaileva analyysi.