Tutkimuksen konteksti ja tarkoitus
Maaliskuussa 2020 maailmanlaajuinen koronapandemia pakotti koulut siirtymään etäopetukseen taudin leviämisen välttämiseksi. Vain muutamassa päivässä tuhannet rehtorit, opettajat sekä oppilaat peruskoululaisista yliopisto-opiskelijoihin siirsivät työskentely-ympäristönsä luokkahuoneista koteihinsa. Opettajat joutuivat suunnittelemaan tilanteen vaatimia, uusia työskentelytapoja sekä toteuttamaan opetuksensa etänä. Opetuksen lisäksi myös oppimisen tuen järjestäminen, kuten opetuksen yksilöllistäminen eli eriyttäminen, oli etäyhteyden varassa. Tutkimukseni selvitti, miten peruskoulun luokanopettajat toteuttivat eriyttämistä etäopetuksessa sekä millaisia haasteita ja onnistumisia he kokivat sen toteuttamisessa. Lisäksi selvitin, millaista tukea opettajat saivat etäopetuskevään aikana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusote oli pääasiassa kvalitatiivinen, mutta se sisälsi monimenetelmällisiä keinoja. Keräsin tutkimusaineiston kyselylomakkeella sekä laadullisen lisäselvityksen saamiseksi neljällä, noin puolen tunnin mittaisella haastattelulla. Haastattelut toteutettiin Zoom-verkkokokouspalvelussa koronapandemian kokoontumisrajoitusten vuoksi. Verkossa toteutettu kyselylomake sekä haastattelu mahdollisti maantieteellisesti monipuolisen tutkimusaineiston. Kyselylomakkeeseeni vastasi yhteensä 33 peruskoulun luokanopettajaa 24:stä eri kunnasta. Myös kaikki neljä haastatteluun osallistunutta opettajaa olivat työskennelleet keskenään eri kunnissa. Kyselylomake koostui 26:sta kysymyksestä, joista osa oli likert-asteikollisia ja osa avoimia kysymyksiä. Jaoin kyselylomakkeen lyhyen saatetekstin kera lähes 40 000 opettajan ja opetusalasta kiinnostuneen Facebook-ryhmään. Lomakkeesta saatu kvantitatiivinen aineisto on käsitelty Microsoft Excel -ohjelmalla ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin neljällä noin puolen tunnin mittaisella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa syvennyttiin kyselylomakkeen teemoihin ja tutkimuskysymyksiin. Haastattelut nauhoitettiin litterointia ja sitä seurannutta analysointityötä varten.
Tutkimustulokset
Tutkimukseen vastanneista opettajista enemmistö koki etäopetuksen eriyttämisen haastavaksi, mutta aineistossa oli myös opettajia, jotka kokivat eriyttämisen toteuttamisen jopa helpommaksi kuin lähiopetuksessa. Yleisin tapa opetuksen eriyttämiseen oli tehtävien määrään ja tasoon liittyvät varioinnit sekä apuvälineiden käyttö. Opettajien kokemat eriyttämisen onnistumiset liittyivät monilla tuen kohdistamiseen sitä tarvitseville, uusien työtapojen, kuten opetusvideoiden käyttöön sekä henkilökohtaisempaan yhteydenpitoon oppilaiden kanssa. Suuri osa opettajista koki kollegoiltaan saadun avun merkittävimmäksi tueksi. Osa olisi kaivannut yhtenäisempää ohjeistusta ylemmältä taholta, kuten rehtoreilta tai kunnilta. Toiset taas kokivat ylemmältä taholta tulleen ohjeistuksen turhan vaativaksi tilanteessa, jossa olisi kaivannut tukea ja ymmärrystä. Pääasiassa opettajien kohtaamat haasteet etäopetuksessa johtuivat poikkeusoloihin siirtymisen tiukasta aikataulusta, sekä varautumattomuudesta. Selkeimmäksi eriyttämisen haasteeksi koettiin oppilaiden digitaitoihin ja -valmiuksiin liittyvät haasteet sekä laitteiden puute. Lisäksi oppilaiden itsenäisen tekemisen haasteet, kuten keskittymisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat nousivat keskeisinä kyselylomakkeen vastauksissa.
Lotta Mäkinen
Pro Gradu: ”Ei ois ikinä voinu kuvitella, että kouluja laitetaan kiinni, mut kyllä siitä vaan selvittiin”: Luokanopettajien ajatuksia eriyttämisen haasteista, onnistumisista sekä saamastaan tuesta kevään 2020 poikkeusajan etäopetuksessa