Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
Kansainvälisissä matematiikan osaamista ja asenteita mittaavissa TIMSS- ja PISA- tutkimuksissa suomalaisten oppilaiden osaaminen on ollut hyvää, mutta matematiikka-asenteiden ja matemaattisen osaamisen laskeva trendi on herättänyt laajalti huolta ja keskustelua. Näiden tutkimusten perusteella jopa kolmannes suomalaisista nelosluokkalaisesta ei pidä matematiikasta ja joka viides ei luota omaan matematiikan osaamiseen. Matematiikka-asenteiden onkin havaittu olevan vahvassa yhteydessä oppimistuloksiin. Ongelmanratkaisulla on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa keskeinen rooli ja se on yksi matematiikan opetuksen seitsemästä päätavoitteesta. Ongelmanratkaisuosaaminen nähdään myös edellytyksenä tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä ja se liittyy matematiikan lisäksi moniin muihin oppiaineisiin. Opettajalla onkin tärkeä rooli sekä ongelmanratkaisuosaamisen että matematiikka-asenteiden kehittymisessä.
Tutkimusmenetelmät
Tutkimus on luonteeltaan määrällinen tutkimus ja siihen osallistui neljä ala-asteen luokkaa, joita opetti matematiikan kaksoiskelpoisuuden suorittanut luokanopettaja. Luokanopettajan kaksoiskelpoisuudella tarkoitetaan, että opettaja on suorittanut jostain opetettavasta oppiaineesta yhteensä 60 opintopisteen (aiemmin 35 opintoviikon) kokonaisuus, joka koostuu kyseisen oppiaineen perus- ja aineopinnoista. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääosin sähköisillä lomakkeilla. Ongelmanratkaisuosaamista (N=75) testattiin Kenguru-matematiikkakilpailun vanhoilla testeillä ja asenteita (N=80) matematiikan opiskeluun Fennema-Shermanin (1976) matemaattisten asenteiden skaalatestillä. Samaa testiä on käytetty myös edellä mainituissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Asennekyselyssä mitattiin oppilaiden matematiikasta pitämistä, luottamusta omiin matematiikan kykyihin, sekä miten sitouttavana oppilaat kokivat matematiikan opetuksen sitouttavuuden.
Tulokset
Ongelmanratkaisutestissä tutkimusaineiston ongelmanratkaisutestin suoritustaso oli hieman kansallista tasoa heikompaa. Suoritustasossa ei havaittu myöskään eroa sukupuolten välillä. Matematiikasta pitämisessä, eikä oppilaiden luottamuksessa omaan matematiikan osaamisessa ei havaittu eroa tutkimusaineiston ja kansallisen aineiston välillä. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat kuitenkin opetuksen sitouttavuuden kansallista aineistoa vahvempana. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että matematiikassa kaksoiskelpoisten luokanopettajien oppilaat kokevat opetuksen sitouttavampana, kuin suomalaiset oppilaat yleensä ja että kaksoiskelpoiset luokanopettajat onnistuvat paremmin toteuttamaan sukupuolten tasavertaista kohtelua. Tämä näkyy siinä, että tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden välillä ei havaittu eroja matematiikka-asenteissa, vaikka aiempien tutkimusten perusteella tytöt pitävät matematiikasta vähemmän ja luottavat omaan matematiikan osaamiseensa poikia heikommin.
Lopuksi
Tämä tutkimus on siinä mielessä tärkeä, että kaksoiskelpoisuudesta on viime aikoina ollut runsasta keskustelua ja sen hyötyjä opetukseen ei ole pystytty kiistatta todistamaan. Jatkossa olisikin hyvä selvittää, miten kaksoiskelpoiset luokanopettajat itse näkevät hyötyneensä kaksoiskelpoisuuden suorittamisesta opettajana toimimisen näkökulmasta. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kaksoiskelpoisten opettajien oppilaiden varsinainen ongelmanratkaisuosaaminen olisi kansallista tasoa parempaa, niin opettajan myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan näyttäisi tarttuvan myös oppilaisiin ja mikä tärkeintä se on tarttunut sekä tyttöihin, että poikiin.
Juha Teräsvasara
Pro gradu: Luokanopettajien matematiikan kaksoiskelpoisuuden vaikutukset oppilaiden ongelmanratkaisuosaamiseen ja matematiikka-asenteisiin
The effects of classroom teachers ’duality in mathematics on students’ problem-solving skills and mathematical attitudes