Oppilaan osaamisen arviointi on merkittävä osa luokanopettajan työtä, ja siihen kuluu jopa reilusti yli puolet opettajan työajasta. Silti luokanopettajien arviointiosaamisen kohdentuva tutkimus tuntuu olevan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vielä lapsenkengissään. Nämä syyt herättivät mielenkiintoni liittyen luokanopettajien henkilökohtaisiin käsityksiin arviointiosaamisesta.
Tavoite. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia luokanopettajien henkilökohtaisia käsityksiä arviointiosaamisesta. Olin siis kiinnostunut siitä, mitä luokanopettajat ajattelevat arviointiosaamisen olevan. Tutkin tässä yhteydessä myös sitä, millaisia osaamisvaatimuksia luokanopettajat itse asettavat arviointiosaavalle luokanopettajalle. Arviointiosaavalla luokanopettajalla tarkoitan tämän tutkimuksen yhteydessä sellaista opettajaa, jolla on monipuoliset taidot toteuttaa oppilaan oppimisen arviointia laadukkaasti. Tutkimuksessa vertasin lisäksi näitä luokanopettajien henkilökohtaisia käsityksiä arviointiosaamisesta sekä arviointiosaamiseen liitettäviä osaamisvaatimuksia tutkimuskirjallisuudessa esiteltyihin osaamisvaatimuksiin nähdäkseni, onko näissä jotain yhteneväisyyksiä.
Menetelmä. Tämä tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen voisi luonnehtia olevan tutkimusta jo olemassa olevasta tutkimuksesta. Tutkimukseni puitteissa perehdyinkin siis jo olemassa olevaan tutkimukseen luokanopettajien arviointiosaamiseen liittyvistä käsityksistä. Kokosin siten työssäni jo olemassa olevia tutkimustuloksia yhteen muodostaen näin uusia tutkimustuloksia.
Tieteellisiä artikkeleja etsin työhöni kolmesta eri tietokannasta: ERICistä, Web of Sciencestä sekä EBSCOhostista. Artikkelien haku tehtiin lokakuussa 2020. Hakuja tehdessäni tärkeimmät rajaukset liittyivät aineiston saatavuuteen ja laatuun. Kaikkien artikkelien tuli olla tieteellisesti vertaisarvioituja, ja lisäksi niistä tuli olla saatavilla kokonainen tekstiversio. Artikkelien tuli olla sähköisiä, ja saatavilla maksuttomasti yliopiston tunnusten avulla. Artikkelien edellytettiin olevan suomen- tai englanninkielisiä. Koska aiheesta on tehty tutkimusta verrattain vähän, en asettanut vaatimuksia julkaisuvuosille. Tästä huolimatta suurin osa mukaan valikoituneista artikkeleista oli julkaistu 2000-luvulla ja sen jälkeen. Lopuksi artikkelien tuli käsitellä nimenomaan luokanopettajien henkilökohtaisia käsityksiä opettajan arviointiosaamisesta.
Otsikon perusteella sopivista artikkeleista tutkija luki lisäksi tiivistelmän. Mikäli tiivistelmän perusteella ei pystynyt tekemään päätelmiä aineiston sopivuudesta, luki tutkija artikkelin tutkimusmetodia sekä -tuloksia kuvaavat osion. Tämän jälkeen kaikki sisäänottokriteerit täyttäneet artikkelit luettiin huolellisesti kokonaan läpi. Tutkija pyrki varmistamaan oman aineistonsa korkean laadun arvioimalla kriitisesti aineistoon valikoitavat alkuperäistutkimusartikkelit. Lopuksi tutkimusaineistoon valikoitui yhteensä 18 tutkimusartikkelia eri puolilta maailmaa.
Tulokset. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella voitiin todeta luokanopettajien käsitysten arviointiosaamisesta olevan pirstaleisia.Yhteensä tutkimusaineistosta oli luettavissa 17 erilaista luokanopettajien arviointiosaamiselle asettamaan osaamisvaatimusta, mutta nämä vaatimukset esiintyivät alkuperäistutkimuksissa melkolailla yksitellen. Luokanopettajilla ei siis ollut kovinkaan selkeää ja kokonaisvaltaista käsitystä arviointiosaamisesta.
Arviointiosaamiselle asetettavista osaamisvaatimuksista reilusti eniten mainintoja keräsi vaatimus kyvystä käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Muut osaamisvaatimukset liittyivät esimerkiksi opettajat kykyyn muodostaa selkeitä oppimistavoitteita, kykyyn laatia oppimista tehokkaasti mittaavia testejä sekä kyvystä viestiä arviointitietoa siitä kiinnostuneille osapuolille, esimerkiksi oppilaalle ja hänen huoltajilleen. Arviointiosaava luokanopettaja osasi myös hyödyntää työssään arviointiotyötä ohjaavia dokumentteja,kuten opetussuunnitelmaa, sekä kehittää oppilaan itse- ja vertaisarviointitaitoja. Nämä näin esimerkkejä mainitakseni. Nämä luokanopettajien itsensä nimeämät osaamisvaatimukset olivat pitkälti linjassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjen vaatimusten kanssa, joskin joitakin eroja myös esiintyi.
Mielenkiintoisena tutkimustuloksena haluan nostaa esiin myös sen, että opettajat kokivat erilaisten ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikuttavan heidän kykyynsä tehdä arviointityötä. Ulkoiset tekijät liittyivät usein erilaisiin resursseihin, kuten aikaan ja rahaan. Osa opettajista kokikin, että resurssien puute esti heitä tekemästä laadukasta arviointityötä. Sisäisillä tekijöillä tarkoitan tässä opettajien käsityksiä omasta arviointiosaamisen tasosta. Osa luokanopettajista kertoikin tiedostavansa omien tietojensa ja taitojensa olevan puutteellisia. Toisaalta juuri ulkoiset tekijät, kuten raha ja raskas työ, saattoivat estää luokanopettajaa kehittämästä omaa osaamistaan, Nämä ulkoiset ja sisäiset tekijät herättivät luokanopettajissa osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunteita.
Johtopäätökset. Luokanopettajien pirstaleiset käsitykset arviointiosaamisesta lienevät osittain seurausta opettajien itsensä saamasta arviointiopetuksesta tai sen puutteesta. Mielestäni onkin tärkeää pohtia, tarjoaako luokanopettajan koulutus niin Suomessa kuin ulkomailla riittävästi eväitä tehdä laadukasta arviointityötä. Arviointiopetuksen menetelmät Suomessa ovat toistaiseksi olleet melko tavanomaisia: luento-opetusta, oppimistehtäviä ja tenttejä. Ehdotankin, että arviointiopetus integroitaisiin jatkossa entistä vahvemmin osaksi monialaisia opintoja. Lisäksi käytännön arviointikokemusten tarjoamisesta voisi olla hyötyä. Toisaalta jo työelämään siirtyneille luokanopettajille olisi hyvä tarjota matalan kynnyksen täydennyskoulutusta omien arviointitaitojen kehittämiseksi.
Mia Hautamäki
Pro Gradu: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus luokanopettajien arviointiosaamiseen liittyvistä käsityksistä.
Primary Teachers’ Perceptions of Assessment Literacy. A Systematic Literature Review.