Maahanmuutto on kasvanut tasaisesti 2000-luvulta lähtien ja sitä myötä myös vieraskielisen väestön määrä. Maahanmuutto näkyy myös suomalaisessa peruskoulussa. Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisen tukeminen on ajankohtainen tutkimusaihe, josta tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimustietoa. Kielitietoisuus on vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman myötä noussut merkittäväksi koulun toimintakulttuuria ohjaavaksi tekijäksi. Kieli on keskeinen väline ja mahdollistaja oppimiselle, ja kehittyvä kielitaito voi luoda haasteita oppimiselle. Kuinka suomalaisessa peruskoulussa pärjäävät ne oppilaat, joiden äidinkieli on eri kuin koulun opetuskieli? Selvitysten mukaan maahanmuuttotaustaisten oppilaiden osaaminen on heikompaa kuin kantasuomalaisten. Miten näitä oppilaita voitaisiin nyt ja tulevaisuudessa tukea suomalaisessa peruskoulussa yhä paremmin?
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millä keinoilla ja millaisella yhteistyöllä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimista tuetaan peruskoulussa. Tutkimuksessani tarkastelen sitä, millaisia keinoja opettajat käyttävät opetuksessaan tukeakseen maahanmuuttotaustaisia oppilaita, joiden äidinkieli on eri kuin koulun opetuskieli sekä millaista yhteistyötä oppimisen tukeen liittyen tehdään.
Tutkimusaineistoni on kerätty Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeen yhteydessä sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseeni liittyen kyselylomakkeessa oli kaksi avokysymystä. Näihin avokysymyksiin saatiin yhteensä 1289 vastausta peruskouluissa toimivilta opettajilta. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttäen Atlas.ti -ohjelmistoa analyysin apuna.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimukseni tulosten perusteella niiden oppilaiden oppimisen tukemiseen, joiden äidinkieli on eri kuin koulun opetuskieli, liittyy monia erilaisia keinoja ja yhteistyötahojenkin välillä esiintyy vaihtelua. Tutkimuksessa kävi myös ilmi tukeen liittyviä haasteita.
Niiden oppilaiden, joiden äidinkieli on eri kuin koulun opetuskieli, oppimisen tukena nähtiin merkityksellisenä yksilöllinen oppimateriaali, eriyttäminen, ymmärtämisen varmistaminen, vertaisten tuki sekä joustavat opetusjärjestelyt. Yhteistyötä tehtiin enimmäkseen muiden koulun opettajien kanssa ja koulunkäynninohjaajien rooli korostui tutkimukseni tuloksissa. Yhteistyö oli niin konsultointia kuin konkreettista tukea oppitunnin aikana. Haasteina nähtiin resurssien riittävyys sekä mahdollinen lisätyö opettajille näiden oppilaiden tukeen ja sen järjestelyihin liittyen.
Tutkimukseni tuloksista kävi ilmi myös se, että tuen muodot ja tuen toteutus on vaihtelevaa sekä moninaista. Tähän voi liittyä esimerkiksi opettajien osaaminen, koulussa käytettävissä olevat resurssit sekä niiden oppilaiden määrä kyseisessä koulussa, joiden äidinkieli on eri kuin koulun opetuskieli. Tutkimukseni tulokset voidaan nähdä enemmänkin pintaraapaisuna siitä, mikä on tällä hetkellä vallitseva tilanne maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimisen tukeen liittyen. Tuloksista ei voida tehdä suoranaista yleistystä ja jatkotutkimukselle voidaan asettaa monia mielenkiintoisia näkökulmia. Yksi mahdollinen tutkimista vaativa näkökulma olisi eri yhteistyötahojen osaamisen tunnistaminen sekä yhteistyötä mahdollistavien rakenteiden ja toimintakulttuurien tutkiminen.
Karoliina Silokangas
Pro gradu: Tuen monet muodot: Maahanmuuttotaustaisen oppilaan oppimisen tukeminen