Tutkimukseni tarkoitus on luoda katsaus nykyiseen tietoon opetus- ja oppimistilojen akustiikasta, akustisista ongelmista ja siihen, miten akustiikka vaikuttaa lasten kuullun ymmärtämiseen. Tarkoituksenani on myös tarjota opettajille eväitä akustisten ongelmien tunnistamiseen ja lisätä tietoisuutta toimivan akustiikan merkityksestä laadukkaalle oppimiselle ja hyvinvoinnille.
Tapaustutkimuksena kuvaan Helsingin yliopiston Siltavuorenpenger 5:n Minerva-talon seminaarihuoneeseen K113 tehtyjä tilan akustiikkaan vaikuttavia muutostoimia ja kyseisen tilan akustisia mittaustuloksia sekä ennen muutostöitä että niiden jälkeen.
Opetustilojen akustiikkaa on tutkittu jo 1900-luvun alusta lähtien. Huoneakustiikan keskeinen käsite jälkikaiunta-aika ja sen matemaattinen laskukaava pohjautuvat Harwardin yliopiston luentosalien kokeellisiin mittauksiin, joita professori Sabine teki 120 vuotta sitten.
Suomessa akustiikan asiantuntijat ovat osallistuneet jo 1940- ja 1950-luvuilla koulujen suunnitteluun ja tietoa akustiikan merkityksestä opettamiselle ja oppimiselle on ollut saatavilla vuosikymmeniä.
Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että sekä Suomessa että ulkomailla opetustiloissa esiintyy runsaasti akustisia ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia ja jopa syrjäytymistä oppilaille. Melu, jota huono akustiikka korostaa ja ylläpitää jälkikaiullaan, on terveysriski niin opettajille kuin oppilaillekin.
Ääniympäristö vaikuttaa ihmisen vireystilaan ja siten kognitiivisiin toimintoihin. Jos vireystila nousee tai laskee liikaa, kognitiivinen suorituskyky heikkenee. Häiritsevä melu aiheuttaa stressiä ja nostaa vireystilaa, jolloin keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja suorituskyky häiriintyvät.
Meluisassa opetustilassa noidankehä, jossa melu ruokkii levottomuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä ja siten myös lisää melua, on olemassa oleva riski sekä oppilaiden oppimiselle, että opettajan työssäjaksamiselle.
Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen kampuksella toteutettiin osana DigiCampus-hanketta projekti, jossa tarkoituksena oli muuttaa iso seminaarisali joustavaksi, opettajien ja opiskelijoiden työskentelyä tukevaksi ja digirikkaaksi opetustilaksi. Samalla salin kalusteet uusittiin, ja työssä käytettiin kestävyys- ja hyvinvointiasioihin erikoistuneen sisustusarkkitehdin validoitua menetelmää. Nyt käsillä oleva tutkimus kohdistuu opetustilan akustiikan muutostyöhön.
Tutkimuksen perusteella K113-tilan akustisissa ominaisuuksissa tapahtuneet muutokset eivät olleet mittaustulosten mukaan suuria. Kuitenkin subjektiivisen kokemuksen mukaan muutostyöt ovat onnistuneet. Olen opiskellut tässä tilassa useita kertoja vuosien varrella ja tilan huono akustiikka on aina häirinnyt keskittymistäni.
Nyt muutostöiden jälkeen K113-tila on mielestäni akustisesti hyvinkin miellyttävä opiskelu- ja opetustila, joskin tilan äänieristykseen pitäisi vielä panostaa jonkin verran. Miellyttävyydestä raportoivat myös useat tilaa käyttäneet, niin opettajat, opiskelijat kuin ulkopuolisetkin vuokraajat.
Juha Mäkelä
Opetustilojen akustiikka – tapaustutkimus