Koululaisten sosioemotionaalisiin taitoihin uutta potkua

Koululaisille kohdistettu sosioemotionaalinen opetus lisää hyvää ilmapiiriä ja parantaa oppimistuloksia. Oppilaiden mahdollisuus menestyä koulussa ja elämässä paranee. Sosioemotionaalinen oppiminen vaikuttaa positiivisesti oppilaan hyvinvointiin muun muassa hyvien ihmissuhteiden ja paremman koulumenestyksen kautta. Oman sosioemotionaalisen osaamisen tiedostaminen on ensimmäinen askel sosioemotionaalisten taitojen oppimisessa ja tunteiden säätelyssä eri tilanteissa. Tunteiden säätely ja tunnistaminen vaikuttaa oppijan motivaatioon, huomiokykyyn, itsevarmuuteen sekä joustavuuteen että sinnikkyyteen. Sosioemotionaalisten taitojen oppiminen ja opettaminen on kuitenkin monimutkainen prosessi. Sosioemotionaalisen tutkimuksen haasteiden ja merkityksen jäsentäminen on tärkeää, jotta näitä taitoja voidaan oppia paremmin tulevaisuudessa.

Tutkimukseni tarkoitus

Tutkimuksessani on tarkoitus selvittää, kehittyvätkö sosioemotionaaliset taidot eri tavalla eri sosioemotionaalisen taitojen tasolla viidessä eri Euroopan maassa.

Tutkimukseni metodi

Jaottelin aineiston maittain kolmeen ryhmään ja näistä muodostui kolme sosioemotionaalisen osaamisen taitotasoa: matala, kohtalainen ja hyvä. Analysoin aineiston T-testillä nähdäkseni, onko ryhmissä tapahtunut muutosta alkumittauksen ja loppumittauksen välillä.

Päätuloksista

Päätulokseni oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Selvisi, että jos oppilaan sosioemotionaalisten taitojen lähtötaso on verrattain heikko, eli hän kuuluu matalan taitotason ryhmään, niin sosioemotionaalisella opetuksella on merkittävästi parantavaa vaikutusta näiden oppilaiden sosioemotionaalisten taitojen tasoon. Merkittävä tulos oli myös, että niillä oppilailla, joilla sosioemotionaalisten taitojen lähtötaso oli verrattain hyvä, heidän taitotasonsa laski merkittävästi intervention jälkeen.

Johtopäätökset ja lisätutkimukset

Johtopäätöksenä totean siis, että sosioemotionaalista koulutusta kannattaa räätälöidä erilaisiksi eri taitotasoille.

Merkittävä ja mielenkiintoinen lisätutkimusta vaativa tulos oli se, että niillä oppilailla, joilla sosioemotionaalisten taitojen lähtötaso oli verrattain hyvä, heidän taitotasonsa laski merkittävästi intervention jälkeen. Toivottavaa olisi, että tähän tutkielmaan tulisi jatkotutkimusta niin, että Attitude treatment interaction olisi otettu huomioon, eli oppilaille olisi taitotasonsa ja ikänsä huomioon ottaen räätälöity erilaiset sosioemotionaalisen oppimisen paketit. Aineistoa voi kuitenkin tulevaisuudessa käyttää uusiin tutkimuksiin ATI: n paremmin huomioon ottaen nyt, kun tässä tutkielmassa on jaoteltu aineiston osallistujat kolmeen eri taitotasoon. Yhtä lailla toivottavaa on jatkotutkimuksena mittarin testaamista ja interventiotutkimuksen ajankohdan uudelleen miettimistä. Myös opettajien sosioemotionaalisia taitoja tulee tutkia enemmän. Tässä tutkielmassa tuli useaan otteeseen ilmi opettajien rooli oppilaiden taidoissa. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus tuotti tärkeää tietoa sosioemotionaalisten taitojen kompleksisuudesta ja inspiroi varmasti paljon uusia tutkimuksia.

Minna Burakoff

Pro Gradu: ”Miten kyvykkyys soisoemotionaalisissa taidoissa vaikuttaa näiden taitojen oppimiseen?”