Tutkimukseni tausta ja tavoitteet
Tämän päivän modernissa taloudessa tiedon ja osaamisen jakaminen on noussut tärkeäksi yritysten kilpailukyvyn edellytykseksi ja uudistumiskyvyn peruspilariksi. Yritysten kyky hyödyntää uutta ja niissä jo olemassa olevaa tietoa on strateginen elinehto niiden selviytymiselle, mikä tekee työntekijöiden välisen tiedon jakamisen mahdollistamisesta organisaatioille tärkeää. Tässä laadullisessa haastattelututkimuksessa tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, mitkä tekijät mahdollistavat teknologiapalveluyrityksissä työskentelevien asiantuntijoiden välistä tiedon ja osaamisen jakamista. Näkökulma on työntekijöiden olosuhteisiin liittyvissä tekijöissä. Teknologiapalveluyritysten toiminta on usein rakentunut niiden asiakasprojektien mukaan siten, että projekteja alkaa ja päättyy pitkin kalenterivuotta. Asiakasprojektien vaihtuessa vaihtuvat myös niissä työskentelevät kollegat. Lisäksi teknologia-alalla ollaan oltu aktiivisesti palkkaamassa uusia työntekijöitä. Projektien ja työkavereiden vaihtuminen sekä nopeasti lisääntyvä joukko uusia kollegoita voivat aiheuttaa haasteita työntekijöiden tiedon jakamiselle projektien sisällä sekä laajemmin organisaation sisällä.
Tarkastelen, minkälainen yhteys itseohjautuvuusteorian kolmella psykologisella perustarpeella, voimaannuttavalla johtajuudella ja psykologisella turvallisuudella on kohdeorganisaationi työntekijöiden tiedon jakamiselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu tiedon ja asiantuntijuuden määritelmille, sekä aikaisemmalle tutkimukselle kolmen psykologisen perustarpeen ja autonomisen motivaation, voimaannuttavan johtajuuden sekä psykologisen turvallisuuden merkityksestä työssä.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Toteutin kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua alkukeväällä 2020 yhdessä suomalaisessa teknologiapalveluyrityksessä. Analysoin tutkimusaineistoni teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla. Tarkastelun kohteena olleet tekijät nousivat kvalitatiivisessa analyysissa esiin työntekijöiden tiedon jakamista mahdollistavina tekijöinä. Lisäksi analyysissani nousi esiin kolme työntekijöiden tiedon jakamista rajoittavaa tekijää: kiire, työajankäyttöön liittyvän ohjeistuksen epäselvyydet sekä uusien työntekijöiden myötä noussut kynnys Slack-kommunikointityökalun käytössä.
Tutkimukseni lisää ymmärrystä siitä, minkälainen merkitys johtajuudella ja johtamisella, kulttuurilla ja ilmapiirillä sekä erilaisilla työvälineillä ja resursseilla on tietotyötätekevien työntekijöiden tiedon jakamiselle. Koska tulokset eivät ole yleistettävissä, lisää tutkimusta työntekijöiden tiedon jakamista mahdollistavista tekijöistä tarvitaan. Olisi tärkeää tarkastella erikseen jokaisen nyt tutkitun tekijän yhteyttä työntekijöiden tiedon ja osaamisen jakamiselle, jotta niistä saataisiin tarkempaa ymmärrystä. Lisäksi olisi hyvä tutkia myös muiden tekijöiden merkitystä tiedon jakamiselle ja saada miesten ohella myös naisia haastateltaviksi.
Pauliina Meriläinen
”I don’t even need to think whether I can say this aloud or should I first ask someone for a permission.” Employess’ views on knowledge sharing at one digital service company.