Käsitöitä taidolla, tiedolla ja tunteella

Oletko ikinä miettinyt, mitä kaikkea käsityösi sinusta kertovat? Onko sinulla usein kiire saada käsityö valmiiksi tai puratko aina virheen havaittuasi? Oletko tyylillesi uskollinen myös käsitöitä tehdessä vai teetkö mieluummin muille lahjaksi? Mitä käsitöillä ilmaiset?

Opettajat käsityön arvottajina

Käsityö on inhimillistä tekemistä ja ilmiö, joka peilaa kulttuuriamme ja tekijän arvoja suhteessa luontoon, toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Käsityön tekeminen ei nykypäivänä perustu enää vain tarpeeseen ja käsityöopettajilla on merkittävä rooli, miten käsityötä tulevaisuudessa arvotetaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käsityötä oppiaineena kuvataan monimateriaalisena käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvana toimintana ja käsityön merkitys itseilmaisua korostavana oppiaineena on kasvanut.

Mitä käsityöilmaisulla sitten tarkoitetaan? Käsityöilmaisu käsitettä on kuvattu käsityöprosessissa ja tuotteessa välittyvinä merkityksinä, joita käsityöntekijä ilmaisee tietoisesti ja tiedostamattaan.  Käsityöhön ja ilmaisuun liitetään kuitenkin yhä voimakkaita mielleyhtymiä, jotka arvottavat ja sävyttävät niistä käytävää keskustelua sekä ylläpitävät dikotomisia ajatusmalleja, esimerkiksi suhteessa taiteeseen. Tutkimuksessa minua kiinnosti tarkastella, miten vallitsevat mielleyhtymät heijastuvat käsityöilmaisusta kirjoitettaessa.

Vakiintuneiden puhetapojen merkitysten äärellä

Kielenkäyttö tutkimuskohteena osoitti käsityöilmaisun merkitysten kontekstisidonnaisuutta ja kulttuurisuutta. Diskurssi tarkoitti tutkimuksessa tietyn asian melko vakiintunutta puhetapaa, joka rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen aineistona oli Helsingin yliopiston käsi-työopettajaopiskelijoiden Opintojen suunnittelu- kurssilla tuottamat 38 kirjoitelmaa, joissa tehtävänannon osana oli pohtia omaa käsityöilmaisua. Laadullisen tutkimuksen tutkimusmetodina oli tulkitseva diskurssianalyysi. Aluksi sisällönanalyysin kautta hahmotin, millaisia merkityksiä käsityöopettajaopiskelijat liittivät käsityöilmaisuun kuvatessaan omaa käsityöilmaisua ja diskursiivisen analyysin vaiheessa tulkitsin, millaisia diskursseja aineistosta rakentui.

Käsitöitä käytännöllisyys edellä

Aineistosta korostui käsityön tuote- ja tarvelähtöinen ymmärtäminen, jossa käytännöllisyyden koettiin poissulkevan käsityön ilmaisevuutta. Käsityöilmaisuun liitetyt taidon merkitykset ilmensivät laaja-alaisia elämäntaitoja yksittäisten käsityöteknisten taitojen ja itsensä kehittämisen rinnalla. Käsityöt kuvastivat tekijänsä persoonallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta myös malttamattomuutta ja tyytymättömyyttä itseensä. Käsityöprosessi opetti tekijälleen keskeneräisyyden sietokykyä ja lisäsi ymmärrystä tuotteen elinkaaren vaiheista. Kestävän kehityksen arvot heijastuivat aineistossa kierrätysmateriaalien käytössä sekä kriittisenä asenteena massakulutusta kohtaan. Toteutustapojen luovuus, eri tekniikoiden soveltaminen ja omatoiminen ohjeiden kehittäminen kuvastivat käsitöihin liitettyjä oppimisen merkityksiä. Käsityön hiljaista tietoa siirrettiin sukupolvelta toiselle ja suvussa kulkeneita käsityöperinteitä pidettiin merkityksellisinä. Itseilmaisussa korostuva kauneuden käsitys nähtiin sekä käsityön itseisarvona että taitoa kuvaavana määreenä: taidokkaasti tehty käsityö miellettiin kauniiksi.

Aineistosta rakentui neljä käsityöilmaisun diskurssia: kestävän käsityön, virheettömän tekemisen, kauneuden ja ei-ilmaisun diskurssi. Kuten käsityöilmaisuun liitetyt merkitykset, diskurssien sisällöt limittyivät keskenään ja aiheet saivat useita näkökulmia eri diskursseissa. Aineistosta heijastui opiskelijoiden erilaiset suhtautumiset käsitöihin ja siten myös käsityöilmaisuun. Sanottujen ilmaisujen perusteella käsityöilmaisun puhetapa viesti, ettei omaa käsityötekemistä ja sen merkityksiä ajatella paljoakaan. Aineistossa käsityö näyttäytyi yksipuolisesti ”pehmeinä” tekniikoina ja jätti pohtimaan käsityön yhä sukupuolittunutta tilaa.

Elämän ja käsitöiden  monimuotoisuuden äärellä

Käsityö on kokemuksia ja aistimuksia, jotka ovat sekä subjektiivisia että kollektiivisia. Monelle käsityöt ovat elämäntapa, osa minäkuvaa ja materiaalista kokemusmaailmaa, mikä tuottaa hyvinvointia monin eri tavoin. Käsityöilmaisuun liitetyt merkitykset ja arvot heijastavatkin kokonaisvaltaista humaania olemassaoloa ja kokemusta maailmasta, jossa käsin tekeminen edistää elämänlaatua ja vahvistaa tunne-elämää. Käsityö on inhimillistä tekemistä ja käsityöilmaisun tarkastelu tuo esille sen ihmisyyden.  Tutkimus osoitti, että käsityöilmaisuun liitettyjen merkitysten tarkastelu avaa käsityön kulttuurisuuden vaikutuksia sekä auttaa ymmärtämään käsityön merkitystä osana elämän monimuotoisuutta.

Beisa Vilkman

Pro gradu- tutkielma: ”Haluan päästää käsistäni vain laadukkaita, taidokkaasti toteutettuja ja kestäviä tuotteita.” Diskursiivinen analyysi käsityöopettajaopiskelijoiden käsityöilmaisuun liittämistä merkityksistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *