Osallistuin vuosina 2018 ja 2019 ilmastomarsseihin vaatimaan valtiolta tehokkaampia ilmastotekoja. Ilmastoliikkeen nuoren keulakuvan Greta Thunbergin uskomaton vaikutus oli nähtävissä Senaatintorilla, jonne oli kerääntynyt suuri määrä lapsia ja nuoria. He olivat Gretan tavoin sanavalmiita ja kertoivat omasta suhteestaan ilmastonmuutokseen monilla tavoilla. Ilmeisin keino tuoda oma ääni kuuluviin oli vasta- tai voimalauseella varustettu kyltti. Niissä hyödynnettiin retorisia keinoja, mustaa huumoria ja intertekstuaalisia viittauksia.
Ilmastokriisin uhatessa planeettaamme yhä vakavammin näyttää sukupolvien välille muodostuneen ymmärtämättömyyden kuiluja. Ilmastonmuutoskeskustelun kenttä vaikuttaa osin muodostuvan syyttelystä, halventamisesta, vaatimisesta ja suostuttelemisesta. Innostuinkin tutkimaan ilmastonmuutosdiskursseja alakouluikäisten vaikuttamaan pyrkivistä, poliittisille päättäjille suunnatuista kirjeistä, koska halusin tuoda alaikäisten poliittista ääntä paremmin kuuluviin ja selvittää, mitä he ajattelevat ilmastonmuutoksesta ja miten he näitä käsityksiä kielentävät.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää 3.–6.-luokkalaisten oppilaiden vaikuttamaan pyrkivissä kirjeissä eli ilmastokirjeissä rakennettuja diskursseja ilmastonmuutoksesta sekä eritellä ja analysoida näiden ilmastokirjeiden genrepiirteitä. Lisäksi tavoitteena oli eritellä ja analysoida, millaisilla kielellisillä keinoilla ilmastonmuutosdiskursseja on kirjeissä tuotettu. Tutkimuksessa pyrin syventämään ymmärrystä lasten ilmastonmuutoksesta tuottamista merkityksistä.
Keräsin aineistoksi siis oppilaiden päättäjille kirjoittamia kirjeitä eri luokka-asteilta ja kouluista neljästä eri kunnasta. Lopullinen aineistoni kattoi 49 ilmastokirjettä neljältä eri luokalta. Analysoin kirjeitä laadullisesti genretutkimuksen käsitteillä ja diskurssianalyysin työkaluilla. Kieliopillista analyysiä, tässä tapauksessa evaluaatioiden ja modaalisuuden tarkastelua, hyödynsin diskurssianalyysin tukena.
Tulokset ja johtopäätökset
Oppilaiden ilmastokirjeitä yhdistivät tietyt vaikuttamaan pyrkivälle kirjeelle luontevat genrepiirteet, joita luonnehdin perheyhtäläisyyden käsitteen avulla. Kirjeitä yhdisti samankaltainen skemaattinen rakenne, johon kuului tervehdys; mielipiteitä, perusteluita ja ratkaisuehdotuksia sisältävä käsittelyjakso; sekä lopputervehdys. Diskurssianalyysissä löysin kirjeistä kuusi diskurssia: 1) diskurssin ihmisten aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, 2) denialistisen diskurssin, 3) luonnonsuojeludiskurssin, 4) eläintenoikeusdiskurssin, 5) uhkan diskurssin ja 6) ilmastotekojen diskurssin.
Diskursseja tuotettiin evaluaatioiden ja modaalisuuden avulla. Evaluaatioiden käytössä oli variaatiota, mutta niille yhteistä oli kirjeiden affektiivisuuden vahvistaminen. Evaluaatiot osoittautuivat keskeiseksi keinoksi merkitysten rakentamisessa ilmastonmuutoksesta. Modaalisuuden lajeista dynaaminen modaalisuus oli kirjeissä tyypillisin, vaikka myös muita modaalisuuden lajeja löytyi. Myös kuvituksilla oli tuotettu merkityksiä ilmastonmuutoksesta ja niillä pyrittiin vakuuttamaan.
Lopuksi
Ilmastokriisi on jo käsillä. Siitä kärsivät ja tulevat kärsimään kaikista eniten heikoimmissa asemissa olevat ihmiset, mukaan lukien lapset. Lasten sukupolvi ja heidän mahdolliset jälkeläisensä tulevat kokemaan ilmastonmuutoksen vaikutukset kaikista väkevimmin. Toivon, että tutkimukseni syventäisi ymmärrystä lasten ilmastonmuutoksesta tuottamista merkityksistä, jotta ilmastonlämpenemisen hillitsemisessä voitaisiin kuulla myös heidän äänensä.
Eeva-Leena Karihtala
”Kyllä me tästä selvitään yhdessä koko maailma!” Alakoululaisten vaikuttamaan pyrkivien kirjeiden ilmastonmuutosdiskursseja ja genrepiirteitä
”We will make it through this, the whole world together!” Climate discourses and genre conventions in primary school pupils’ persuasive letters