Yhdeksäsluokkalaisten urheilijapoikien ruokatottumukset aktiivisessa arjessa/ Sofia Engström

Moikka kaikki,

Palautin tänään kotitaloustieteen eli kasvatustieteen maisteritutkinnon lopputyön. Tutkimusprosessi oli kiinnostava, mutta raskas ja välillä kirjoitustyö tuntui erityisen raskaalle. Uskon tutkielman kirjoittamisen raskauden johtuneen pandemian luomista olosuhteista, jossa kaikki seminaarit ja siellä saatu vertaistuki tapahtui etänä. Kiva kuitenkin, että työskentely onnistui näinkin hyvin ja kiitos siitä kuuluu graduohjaajalleni sekä graduryhmäläisille. Seuraavaksi esittelen tutkielmani pähkinänkuoressa!

Pohjustus tutkielmalle

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaiset yhdeksäsluokkalaisten tavoitteellisesti urheilevien poikaoletettujen ruokatottumukset ovat ja millaisena he itse kokevat omat ruokatottumuksensa ja ruoanvalintansa. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään kuka tai ketkä vaikuttavat ja neuvovat nuoria ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä, ja millaisia neuvoja heille on tarjottu sekä miten he pyrkivät neuvoja noudattamaan. Kiinnostuin tutkielmani aiheesta kandidaatin tutkielmani yhteydessä, jossa huomattiin huomattavia haasteita nuorten ruokatottumuksissa. Lisäksi halusin kohdistaa työni poikiin siksi, että mielestäni tutkimusta heidän syömisestään ei ole paljoa tai sitä ei ole tutkittu tarkemmin, vaikka haasteita syömisessä on huomattu erityisesti vanhemmissa ikäluokissa.

Tutkimuksen toteutus 

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä 12 helsinkiläiseltä yhdeksäsluokkalaiselta poikaoletetulta. Tutkittavien hankintaa haastoi koronapandemia sekä tarkasti rajattu kohdryhmä. Tutkimuksessa hyödynnettiin virikkeellistä haastattelua eli ”Stimulated recall”-menetelmää. Vastaajille näytettiin virikkeenä urheilijan ruokatottumuksista kertova video, jonka tarkoituksena oli kohdentaa vastaajien ajatukset omaan elämään ja siinä tapahtuviin ruokavalintoihin. Kyselystä kerätty aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysiin keinoin.

Tutkimuksen päätulokset

Tutkimukseen osallistuneet kokivat omat ruokatottumuksensa hyvinä tai melko hyvinä. Tutkittavien ruokatottumukset ja ruoanvalinta eivät vaihdelleet paljoa erilaisina päivinä eli harjoitus-, kilpailu ja vapaapäivinä. Eroavaisuudet näkyivät kilpailupäivien aterioiden suunnitelmallisuutena ja vapaapäivien rentoutena. Suunnitelmallisuudessa pojat pyrkivät aterioiden oikea-aikaisuuteen ja terveellisyyteen, jotta urheilusuorituksessa suoriudutaan mahdollisimman hyvin. Vapaapäivät olivat ruoan osalta rennompia, jolloin vastaajat herkuttelivat muita päiviä useammin. Perheen ja valmentajan koettiin vaikuttavan urheilijoiden ruokatottumuksiin. Erityisarvoa annettiin valmentajien antamille neuvoille ja tahto noudattaa heiltä saatuja neuvoja oli suuri. Vastaajat, jotka eivät saaneet neuvoja valmentajiltaan, toivoivat saavansa niitä tulevaisuudessa.

Poikien kyselyyn antamissa vastauksissa, oli lisäksi huomattavissa isoja eroja siinä, millainen taito heillä on kuvailla tai perustella arkisia ruokavalintojaan. Vastauksista nousi esille kolme erilaista vastaustyyppiä: (1) omat ruokavalinnat tiedostavat vastaajat, (2) omista ruokavalinnoistaan epävarmat vastaajat sekä (3) vastaajat, jotka eivät perustelleet omia ruokavalintojaan lainkaan.

Kiitos vielä kaikille, jotka lukivat postaukseni ja kivaa kevään jatkoa!

 

yt. Sofia Engström

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *