Miten peruskouluikäiset jaksavat koulussa?

Koulutuksella on suuri merkitys lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta, sillä se määrittää osin millaiseksi yhteiskunnan jäseneksi lapsi tai nuori kasvaa. Suomalaiset nuoret ja lapset ovat pärjänneet hyvin koulussa kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna ja he kuuluvatkin maailman parhaiten koulutettuihin nuoriin. Tehokkuusajattelu alkaa kuitenkin levitä aikuisista yhä nuorempiin ja osa lapsista ja nuorista alkaa uupua jo koulupolulla. Jaksamisen haasteet ja koulu-uupumus ovat ilmiö, joka vaivaa yhä enemmän ja yhä nuorempia lapsia sekä nuoria.

Tutkimuksen tavoiteet ja toteus

Tutkielman tavoitteena oli selvittää jaksavatko kuudesluokkalaiset koulussa, sekä sitä, kuinka paljon kodin asiat, itsesäätely ja lasten hyvinvointi selittävät tätä koulussa jaksamista. Tarkoituksena oli myös tarkastella, onko sukupuolella eroa jaksamisessa. Tutkielmalla pyrin tarkastelemaan koulussa jaksamisen ilmiötä.

Aineisto kerättiin tutkimuslomakkeilla osana #uuttakoulua-hanketta syksyllä 2019. Analysoin määrällisesti  jaksavatko lapset koulussa, tarkastelemalla vastausten keskiarvoja ja hajontoja. Lisäksi analysoin regressioanalyysillä sitä, selittääkö hyvinvointi, itsesäätely sekä kotiasiat jaksamista koulussa. Lopuksi vielä vertailin t-testillä sukupuolten eroja koulussa jaksamisessa.

Tulokset ja johtopäätökset

Suurin osa kuudesluokkalaista koki jaksavansa koulussa hyvin tai kohtalaisesti. Kuitenkin n. 15 % kuudesluokkalaisista koki jonkinasteista koulu-uupumusta tai jaksamattomuutta koulun suhteen. Mitä paremmin nuoret voivat, sitä paremmin he jaksoivat koulussa. Tytöillä ja pojilla ei tutkielman tulosten mukaan ollut eroa koulussa jaksamisessa.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että yhä nuoremmat kokevat jaksamattomuutta koulussa sekä koulu-uupumusta. Tulokset myös osoittivat, että lasten hyvinvointi on suuressa roolissa koulussa jaksamisen kanssa. Tästä voidaan päätellä, että lasten hyvinvointiin panostamalla saadaan iloisia ja innokkaita oppijoita, sekä tulevaisuudessa hyvinvoivia aikuisia.

Lopuksi

Tehokkuutta ja jatkuvaa suorittamista korostavassa yhteiskunnassa menestyspaineiden heijastuminen jo lapsuuteen on ymmärrettävä, mutta huolestuttava ilmiö. Peruskouluvuosilla on keskeinen rooli siinä, millaiseksi lapsen käsitys omista taidoista ja niiden riittävyydestä muovautuu. Tämä heijastuu helposti myös myöhempiin elinvuosiin, joten aikaista puuttumista koulu-uupumukseen ei voi korostaa liikaa. Tärkeää on myös pohtia sitä, miten ehkäistä tätä kehityskulkua ja kääntää sen suuntaa. Jatkossa voisi olla merkityksellistä tutkia koulussa jaksamista kouluinnon kautta. Mikä saa oppilaat innostumaan koulusta? Toinen kiinnostava jatkotutkimuksen aihe voisi olla korona-ajan merkitys oppilaiden jaksamiseen koulussa.

Laura Pylvänen

Miten peruskouluikäiset jaksavat koulussa? –Määrällinen tutkielma hyvinvoinnin, itsesäätelyn ja kodin vaikutuksesta koulussa jaksamiseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *