Suomalainen koulutus on vientituote, jonka laadukkuus on herättänyt kiinnostusta maailmalla siitä lähtien, kun ensimmäiset PISA-tulokset aikoinaan julkaistiin. Myös opettajankoulutuksemme ja sen jalostamat korkeasti koulutetut opettajamme ovat monista maista poiketen olleet yleisesti arvostettuja. Opettajien työnkuva on kuitenkin muuttunut ja muuttuu jatkossakin yhteiskunnan mukana, mikä patistaa opettajantiedon ja opetuksen päivittämiseen. Viimeisimmän opetussuunnitelmauudistuksen myötä etenkin matematiikan tavoitteisiin kirjattiin merkittäviä uusia painotuksia avoimien ongelmanasetteluiden sekä laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologian, kuten ohjelmointiympäristöjen, jalkauduttua koulumaailmaan. Opettajuus onkin koko uran kestävä elinikäinen oppimisprosessi, jonka tukemiseksi tarvittaisiin paitsi systemaattista koulutusjatkumoa, myös syvempää ymmärrystä opettajien urakehityksestä ja mielekkäästä oppimisesta hyvän opettajuuden ylläpitämisen ja tarkoituksenmukaisen kehittämistyön mahdollistamiseksi.
Tutkielmani avulla halusin kartoittaa matematiikan täydennyskouluttautumisen ja työkokemuksen pituuden yhteyttä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen ja opetustyön kehittämiseen. Tavoitteenani oli lisätä ymmärrystä eri uravaiheissa olevien opettajien täydennyskouluttautumisesta ja kiinnittää huomiota myös niihin liittyviin haasteisiin. Tutkielmallani pyrin vastaamaan 2000-luvulta lähtien voimistuneeseen, mutta silti vieläkin ajankohtaiseen koulutusjatkumon kehittämis- ja arviointitarpeeseen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni oli monimenetelmällinen pitkittäistutkimus, jonka aineistot perustuivat vuosina 2019 – 2020 LUMATIKKA-ohjelmaan osallistuneiden luokanopettajien täyttämiin kyselyihin. Verkkoympäristössä toimiva LUMATIKKA on valtakunnallisen LUMA-keskus Suomi -verkoston täydennyskoulutushanke, joka jalostui koulutusjatkumon ja viimeisimmän opetussuunnitelman kehittämistalkoiden tuoksinassa tukemaan matematiikan opettajuuden kehittämistä asuinpaikkakunnasta, uravaiheesta tai koulutussuuntauksesta riippumatta.
Pitkittäisaineistoni avulla selvitin luokanopettajien mielekästä oppimista täydennyskoulutuksessa. Mielekkään oppimisen osa-alueet muodostin pääkomponenttianalyysin perusteella, mutta ne tukeutuivat vahvasti vastaavan nimiseen teoriaan, jonka osa-alueiden mukainen oppiminen on tutkimusten valossa osoittautunut yksilölle merkityksellisen ja osaamisen kehittämistä tukevan oppimisen kivijaloiksi. Mielekkään oppimisen ja työkokemuksen välistä yhteyttä tarkastelin Kruskal Wallisin varianssianalyysillä, joka mahdollisti kolmen työkokemusryhmän normaalijakautumattomien näkemysten keskinäisen vertailun.
Laadullinen aineisto puolestaan koostui kurssien loppukyselyiden yhteydessä kerätyistä luokanopettajien avovastauskerroista. Avovastaukset analysoin sisällön erittelyn keinoin ja sen myötä nousseita teemoja kuvailin tarkemmin laadullisesti aineistoviittein. Täten pyrin saamaan perusteellisen kuvan täydennyskoulutuksen vaikutuksesta opetustyön muutokselle.
Keskeiset tulokset
LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen kurssit kokonaan suorittaneilla luokanopettajilla oli tulosten mukaan hyvin positiiviset oppimista tukevat lähtövalmiudet sekä -odotukset, ja myös heidän oppimisensa kursseilla osoittautui hyvin mielekkääksi. Mielekkäimpinä korostuivat eritoten työelämän tarpeisiin ja opetukseen konkreettisesti kytkeytyvät siirtovaikutuksen ja matematiikan opettajuuden osa-alueet, joskin täydennyskoulutus onnistui myös vahvistamaan intentionaalista eli tavoitteellista oppimista. Kokemukset reflektiivisyyden ja yhteistoiminnallisuuden mielekkyydestä olivat hieman maltillisemmin positiivisia.
Tarkemmat tarkastelut osoittivat kuitenkin, että työkokemuksen pituudella oli yhteyttä oppimisen mielekkyyteen. Kokemukset reflektiivisen oppimisen mielekkyydestä putosivat kurssien edetessä vain keskiuran vaiheissa olleilla opettajilla, ja koulutus onnistui täyttämään ja ylittämään noviisiopettajien yhteistoiminnalliseen oppimiseen liittyneet odotukset ja toiveet. Erityisesti 0 – 3 vuotta työskennelleet noviisit sekä yli 20 vuotta opettajina toimineet konkarit kokivat oppimisensa täydennyskoulutuksessa hyvin merkitykselliseksi, kun taas keskiuran vaiheissa olevat opettajat olivat näkemyksissään hieman maltillisemmin samaa mieltä.
Luokanopettajat kokivat lisäksi saaneensa koulutuksesta etenkin sellaista pedagogista sisältötietoa, joiden uskoivat muuttavan opetustyötään. Noviisiopettajia kokeneemmista neljännes nosti esiin myös matemaattisen erityistiedon karttumisen. Joistain eritoten tuoreempien opettajien vastauksista oli luettavissa opettajantiedon kehittymisen ansiosta varmentuvaa pätevyyden tunnetta. Suurin osa opettajista ei nähnyt opetustyön muuttamista estäviä tekijöitä, joskin noviiseista reilu kolmannes koki ajan ongelmana. Pieni osa uran alkupuolella olevista opettajista ilmaisi estäviksi tekijöiksi myös oman osaamisen sekä koulun toimintakulttuurin. Hieman kokeneempien opettajien ryhmistä estävinä tekijöinä mainittiin resurssit, sekä myös yli 20 vuotta työskennelleiden tapauksessa aika.
Johtopäätökset
”Kaikki LUMATIKAN kurssit ovat muuttaneet ajatteluani, opetuksen suunnittelua ja toimintaa työssäni.”
Tutkimusten valossa opettajien näkemysten perusteella hyvin organisoitu verkkotäydennyskoulutus voi olla hyvinkin mielekäs elinikäisen oppimisen tukija ja opetustyön kehittäjä. Oppimisen mielekkyyttä ja opetustyön muuttamista saattavat kuitenkin rasittaa useat, jokseenkin uravaihesidonnaiset, tekijät. Koulutusjatkumon, myönteisen opettajuuden kehittymisen sekä tuoreimman opetussuunnitelman mukaisen opetuksen toteuttamisen turvaamiseksi olisi tärkeää kiinnittää lisähuomiota uravaiheiden kriittisiin erityispiirteisiin. Myös etenkin vähäisen täydennyskoulutustaustan omaavia sekä kurssin keskeyttäneitä opettajia olisi tärkeää tutkia tarkemmin, jotta heidän oppimistaan saataisiin tuettua paremmin. Tulevaisuudessa toivonkin, että jokainen opettaja uravaiheeseen, koulutussuuntaukseen tai paikkakuntaan katsomatta pääsisi tuen ja koulutuksen piiriin helpottamaan muutospaineista selviytymistä, asiantuntijaksi kehittymistä ja elinikäisen mielekkään oppimisen toteuttamista.
Alisa Uusi-Kilponen
Oppia ikä kaikki. Pitkittäistutkimus LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen pituuden yhteydestä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen sekä opetustyön kehittämiseen.