Ilmastonmuutos on aikamme keskeinen ilmiö ja haaste, jota olisi syytä käsitellä kaikilla elämän alueilla. Ilmastonmuutosta koskevaa opetusta ja kasvatusta eli ilmastokasvatusta toteutetaan kuitenkin vain vähän. Ilmastokasvatuksesta on tehty viime vuosina enenevissä määrin tutkimusta, mutta varhaiskasvatuksen ilmastokasvatusta on tutkittu vasta erittäin niukasti. Aiempien tutkimusten mukaan ilmastonmuutosta koskeva uutisointi voi herättää lapsissa monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Tutkimusten perusteella on esitetty, että esimerkiksi taidelähtöisten opetusmenetelmien avulla voidaan käsitellä ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä vahvistaa toiveikkuutta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Taidekasvatuksen muodoista draamakasvatusta ilmastokasvatuksen menetelmänä ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, mitä ilmastokasvatus voisi olla varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa selvitetään varhaiskasvatusalan asiantuntijoiden määrityksiä ilmastokasvatukselle sekä heidän näkemyksiään siitä, mitä mahdollisuuksia draamakasvatuksen menetelmät tarjoavat ilmastokasvatuksen toteuttamiselle.
Ilmastodraamatyöpajat varhaiskasvatusalan asiantuntijoille
Suunnittelin ja toteutin ilmastodraamatyöpajoja varhaiskasvatusalan asiantuntijoille ja hankin tutkimusaineistoni työpajojen yhteydessä. Työpajoissa keskusteltiin ilmastokasvatuksesta ja draamakasvatuksesta sekä toteutettiin ilmastoaiheinen prosessidraama. Prosessidraamassa osallistujat pääsivät kokeilemaan draamakasvatuksen menetelmien käyttöä, käsittelemään omia ilmastonmuutokseen liittyviä tunteitaan ja ratkaisemaan ongelmia yhteistoiminnallisesti roolista käsin. Tutkimuksen osallistujat tuottivat lyhyitä kirjoitelmia, minkä lisäksi kaksi työpajaa videoitiin. Analysoin kirjoitelma-aineistoa ja videoaineistoa laadullisesti teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Varhaiskasvatusalan asiantuntijoiden näkökulmia
Tutkimukseen osallistuneet varhaiskasvatusalan asiantuntijat määrittelivät ilmastokasvatusta monin tavoin, ilmastokasvatuksen osa-alueista tiedon ja ymmärryksen lisääminen, toimintaan kannustaminen, arvojen ja maailmankuvan kehittäminen sekä tunteiden käsittely tulivat mainituiksi ilmastokasvatuksen sisältöinä. Asiantuntijoiden epävarmuus sekä huolet hankalien tunteiden herättämisestä lapsissa näyttäytyivät esteinä ilmastokasvatuksen toteuttamiselle varhaiskasvatuksessa. Tutkittavien näkökulmasta draamakasvatuksen menetelmillä näytti olevan mahdollisuuksia useiden ilmastokasvatuksen osa-alueiden toteuttamiseen. Tutkimuksen osallistujien mukaan draamakasvatuksen menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia tietojen lisäämiseen, ajattelun taitojen kehittymiseen, maailmankuvan rakentumiseen, voimaantumiseen ja tunteiden käsittelemiseen.
Jatkotutkimusta ja täydennyskoulutusta
Tutkielmani tarjoaa uutta tietoa siitä, miten varhaiskasvatusalan asiantuntijat määrittelevät ilmastokasvatuksen ja mitä mahdollisuuksia he näkevät, että draamakasvatus tarjoaa ilmastokasvatuksen toteuttamiseen. Tämän lisäksi olisi kiinnostavaa ja tärkeää tutkia lasten näkökulmia liittyen ilmastokasvatukseen ja draamakasvatuksen menetelmiin. Draamakasvatuksen lisäksi olisi kiinnostavaa tutkia myös muiden opetusmenetelmien mahdollisuuksia ilmastokasvatuksen toteuttamiseksi varhaiskasvatuksessa.
On tärkeää, että lapset pääsevät joillain keinoin ilmaisemaan ja käsittelemään ilmastonmuutokseen liittyviä tunteitaan ja ajatuksiaan, ja draamakasvatus tarjoaa siihen mahdollisuuksia. Kokemuksellisen, toiminnallisen ja kokonaisvaltaisen luonteensa vuoksi draamakasvatuksen menetelmät voivat sopia varhaiskasvatuksen ilmastokasvatukseen hyvin, sillä varhaiskasvatusikäiset lapset oppivat toimien, leikkien ja liikkuen vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Täydennyskoulutus ilmastokasvatuksen toteuttamisesta draamakasvatuksen menetelmin tukisi varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja antaisi heille lisää valmiuksia toteuttaa ilmastokasvatusta hyödyntäen draamakasvatuksen mahdollisuuksia.
Ruusu Nirkko
Pro gradu: Draamakasvatus ilmastokasvatuksen menetelmänä varhaiskasvatusalan asiantuntijoiden näkökulmasta