Tutkimuksen lähtökohtia
Kouluruoka on osa peruskoulun ruokakasvatusta siinä missä kotitalousopetuskin. Kouluruoka on läsnä oppilaiden jokaisena koulupäivänä ja sille on asetettu erilaisia kasvatuksellisia tavoitteita. Kouluruoan tarkoituksena on tarjota koulupäivään virkistyshetki ja antaa oppilaille energiaa opiskeluun sekä oppimisen keskittymiseen. Esimerkiksi vuoden 2019 THL:n Kouluterveyskyselystä selviää, että kolmasosa yläkoulun oppilaista ei osallistu kouluruokailuun päivittäin. Esimerkiksi lähikauppojen tarjonta houkuttaa oppilaita kouluruoan sijaan.
Kouluruoka on muutakin, kun vain pelkkä syöty ruoka. Jotta oppilaat saadaan osallistumaan kouluruoan pariin, tulee kouluruokailuhetki nähdä kokonaisuutena. Useat tutkimukset puoltavat sitä, että oppilaita tulisi osallistaa kouluruoan kehittämiseen. Jotta aikuiset voivat aidosti huomioida oppilailta tulevia ajatuksia ja kokemuksia, tulee ymmärtää sitä kontekstia, jossa oppilaat parhaillaan elävät.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia 7.-luokan oppilailla on kouluruokaluun liittyen.
Tutkimuskysymyksinä oli:
1) Millä tavalla oppilaat perustelevat sitä, että he jäävät kouluruokailuun.
2) Millä tavalla oppilaat perustelevat sitä, että he eivät jää kouluruokailuun.
Tutkimuksen aineisto kerättiin helmikuussa 2021 erään eteläsuomalaisen yhtenäiskoulun 7.-luokan oppilailta (N= 127) eläytymismenetelmän avulla. Aineisto kerättiin yhteistyössä koulun kotitalousopettajien kanssa. Aineisto analysointiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Saadut tulokset ja niiden tarkastelua
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella suurimmat syyt jäädä syömään kouluruoka olivat tarjolla oleva ruoka, syy-seuraussuhde koulun sääntöihin liittyen, ruoan terveellisyys sekä raha. Oppilaiden perustelut jättää kouluruoka väliin ja lähteä sen sijaan lähikauppaan olivat tarjolla oleva ruoka, kaverit, kaupasta saatavat tuotteet sekä välitunnin sisältö. Pääteemat, jotka aineistosta muodostuivat, olivat ’Ylhäältä päin asetetut säännöt ja asetukset’, ’Nuoruuteen liittyvät asiat’ ja ’Oppilaaseen itseen liittyvät asiat’. Pääteemojen avulla hahmottui ne asiat, joita kouluruokailuun liittyen voitaisiin kehittää yhdessä oppilaiden kanssa ja ne kohdat, joita voitaisiin hyödyntää oppilaiden kanssa kotitalousopetuksessa.
Kouluruoan arvostuksen nostaminen ja kouluruokailuhetken kehittämisen on oltava kaikkien osapuolten eli koulun opettajien, ruokapalveluhenkilöstön, koulun muiden aikuisten, oppilaiden sekä huoltajien yhteinen tavoite.
Katja Ketolainen
Kouluruokailuun vai lähikauppaan? 7.-luokkalaisten käsityksiä kouluruokailusta eläytymismenetelmän avulla