Kuinka opettaa matematiikkaa? Matematiikassa on kyse monesta asiasta, sen oppiminen vaatii monenlaisia taitoja. Yksinkertaisimmillaan esitettynä kyse on sekä tiedoista että taidoista. Mikäli oppilas ei osaa hyödyntää tietojaan matemaattisissa tehtävissä, ei hänen matemaattiset valmiutensa pääse kehittymään. Jotta taidot kehittyvät, on oppilaan opittava luomaan yhteyksiä tietojen ja taitojen välille. Vuorovaikutuksella ja keskustelulla on suuri rooli oppimisessa, ja puhumisesta onkin hyötyä myös matematiikan oppimisessa.
Omien ajatusten kertominen ääneen vaatii oppilaalta omien ajatustensa tarkastelua ja niiden muokkaamista sanalliseen muotoon. Tämä tarkastelu ja muokkaaminen voi saada oppilaan havaitsemaan omissa ajatuksissaan uusia asioita, ja tämä auttaa parantamaan oppimista. Ajatusten kertomista sanallisessa muodossa kutsutaan kielentämiseksi. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että kielentäminen tukee erilaisten oppijoiden oppimista. Vaikuttaakin siltä, että kuten Jorma Joutsenlahti on todennut; kun oppilaat saa puhumaan, heidät saa myös ajattelemaan. Tämän ilmiön positiiviset vaikutukset matematiikan oppimiseen ovat laajat ja sitä hyödynnetään monissa nykyaikaisissa oppimateriaali kokonaisuuksissa. Omien ajatustensa kielentämiseen oppilaat voivat käyttää sekä kirjoitettua, että puhuttua kieltä, myös piirrokset ja toiminta tuovat ajatuksia näkyviksi.
Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Tutkimukseni tarkoitus oli tuoda esiin ala-asteikäisten oppilaiden tapoja kertoa matematiikkapelejä pelatessaan omista ajatuksistaan. Tutkimuskysymykset olivat:
- Minkälaista kieltä lapset käyttävät pelatessaan matematiikkapelejä ja kielentäessään toimintaansa peliä seuraavalle aikuiselle?
- Miten pelaajan tapa kielentää toimintaansa muuttuu, kun pelin kuviokielen ohelle lisätään matemaattista symbolikieltä?
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimukseni monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena, aineistoa analysoin sisällönanalyysillä. Aineisto koostui kuudesta videoidusta pelihetkestä, jossa pelaajat kertoivat minulle toiminnastaan pelatessaan matematiikkaa sisältävää tietokonepeliä. Käytetty aineisto on kerätty DragonBox – koulu -oppimateriaalin pelien avulla. DragonBox-koulun pelit ovat maailmalla palkittuja ja ne ovat visuaaliselta ilmeeltään rikkaita pelejä. Näistä syistä ne valikoituivat tämän tutkimuksen peleiksi. Pelien avulla matemaattisia tehtäviä ratkotaan hauskalla ja motivoivalla tavalla. Tutkimuksessani keskityin havainnoimaan oppilaiden toimintaa, joten pelien analyysiin en tässä työssä perehtynyt. Se voisikin olla yksi kiinnostava jatkotutkimuksen aihe.
Tulokset ja pohdintaa
Tutkimukseni valossa vaikuttaisi siltä, että oppilaan puheen määrällä on vaikutusta matematiikkapuheen määrään. Mitä enemmän oppilas puhui peliä pelatessaan, sitä enemmän hän myös käytti matemaattisia sanoja. Matematiikan määrään puheessa vaikutti myös aihealueen tuttuus, pelaaja, joka tiesi symbolille matemaattisen nimen, myös käytti sitä puheessaan. Symbolikielen lisääntyminen pelissä lisäsi matemaattisen puheen määrää, kun pelaaja tunsi symbolin entuudestaan. Uusien symbolien oppiminen pelin avulla vaatinee aikuisen läsnäoloa ja sitä, että oppilaan huomio tietoisesti kiinnitetään uuteen symboliin ja sen toimintatapoihin. Vaikuttaa siltä, että pelit eivät siis opeta itsessään matematiikkaa, vaan ne toimivat hyvänä lisänä opetuksessa. Tutkimuksen tulokset antavat lisätietoa opettajille ja muille lasten kanssa toimiville aikuisille kielentämisen ulottuvuuksista ja sen hyödyistä.
Noora Särösalmi
”Näpy näpy… ja sitten saa eläimen laatikkoon” -tutkimus matikkapelin kielentämisestä