Tavoitteet
Tutkielmassani tavoitteena oli tarkastella ruoan saamia merkityksiä sota-aikaan sijoittuvissa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan romaaneissa. Sota-aika oli suomalaisessa ruokakulttuurissa poikkeuksellinen ajanjakso, jota keskeisesti määritteli pula elintarvikkeista. Naisten arkea kotirintamalla haastoi jatkuva pula, josta selviytyminen vaati kekseliäisyyttä ja neuvokkuutta. Kiinnostukseni kohteena oli selvittää ja kuvata tätä ajanjaksoa ruokakulttuurissa fiktiiviseen maailmaan sijoittuvan työläisperheen tarinan kautta. Keskeinen kysymykseni liittyy siihen, millainen merkitys ruoalla oli näiden kirjojen ihmisille ja mitä kirjojen kuvaukset ruoasta kertovat laajemmin kotitalouksien historiasta ja kulttuurista.
Aineisto ja menetelmä
Suomalaista ruokakulttuuria sota-aikana on tutkittu aiemmin historiallisia dokumentteja ja muistitietoon perustuviin kirjoituksia hyödyntäen. Näkökulmani tähän aiheeseen tuo uudenlaisen lisän aiemmin tutkitun tiedon rinnalle. Tutkielmani aineistoksi valitsin viisi sota-ajasta kertovaa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan teosta: Rautayöt (2002), Jään ja tulen kevät (2004), Lakanasiivet (2007), Neidonkenkä (2009) ja Hietakehto (2012). Sirpa Kähkösen teoksissa sota-aikaa kuvataan rintaman tapahtumien sijaan naisten ja lasten arjen kokemuksista käsin. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi, jonka avulla kirjoissa esiintyvistä ruokadiskursseista rakentui useita merkitysluokkia.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimukseni tuloksissa ruoka oli merkityksellinen jokapäiväinen arkinen huolenaihe sota-ajan säännöstelytaloudessa. Ruoan valintaa määrittelivät ravitsemukselliset tekijät ja omavaraisuuden merkitys korostui niukkuuden aikana. Ruoka merkitsi huolenpitoa ja välittämistä läheisistä ja ystävistä. Sota-aikana ruokaa kunnioitettiin ja ruokaan liitettiin pyhiä arvoja. Yhdessä syöminen ja ruokalahjat toivat näkyväksi sosiaalisten verkostojen merkityksen ja kuvastivat yhteisön välistä luottamusta. Kuten aiemminkin on esitetty, kirjallisuudessa ruualla voidaan kiteyttää monia kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä ja tutkimukseni tulokset osoittavat kuinka fiktiivinen aineisto voi nostaa esiin asioita, jotka keskustelevat universaalien ja ajankohtaisten kysymysten kanssa. Tulokseni tuovat esiin mm. ruoanvalmistustaitojen, yhteisten aterioiden, ruoan lohduttavuuteen, lähellä tuotetun ruoan ja ruoan arvostukseen liittyviä kysymyksiä Tutkielmani tulokset saavat myös pohtimaan kotitalouksien ruoanvalmistuksen ja varautumisen merkitystä kriisiaikoina. Tuloksista voidaan päätellä, että ruoka kaunokirjallisuudessa on mielekäs tutkimuskohde, jonka kautta on mahdollista tarkastella ja luoda yhteyksiä fiktion sekä todellisen maailman välillä ja samalla oppia uutta. Vaikka fiktiivinen teos ei esitä tarinaansa totena, on siitä nousevia ilmiöitä mahdollista tarkastella ymmärtäen, että niiden konteksti on vain eri kuin esimerkiksi dokumentaarisen aineiston.
Saara Pietikäinen
Ruoan merkitys sota-ajan ruokakulttuurissa Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan kuvaamana