Suomalainen tapa suhtautua metsään ja luontoon on ainutlaatuinen ilmiö, kansallisaarre, joka tulisi säilyttää vahvana. Metsän asema identiteettimme ja maailmankuvamme muodostumisessa on merkittävä. Omat kokemuksemme metsästä vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme metsän merkityksen myös tulevaisuudessa. Lasten rooli metsäsuhteiden verkostossa ja siten metsäkulttuurissamme on ekologisen tulevaisuuden suurimpia voimavaroja. Näin ollen on nykypäivän aikuisten vastuulla kasvattaa ja vahvistaa suomalaista metsäsuhdetta ja -kulttuuria kohti kestävämpää tulevaisuutta.
TUTKIELMAN TAVOITTEET
Tutkielmani tavoitteena oli perehtyä lapsen metsäsuhteeseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksessa tarkastelin lähemmin lasten metsäsuhdetta, lasten omakohtaisia metsäkokemuksia sekä lasten metsään kohdistuvia ajatuksia ja odotuksia. Tarkasteluni kohteena olivat lisäksi yhteiskunnalliset eli metsäkulttuuriset piirteet lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineiston olen kerännyt 12-vuotiaiden lasten kanssa pääasiassa yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joissa keskustelun tukena käytin valokuvia erilaisista suomalaisista metsistä (kuva 1).
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimus osoitti, että lasten metsäsuhteisiin vaikuttivat positiivisesti läheiset aikuiset ja kaverit, joista perheen jäsenillä oli selvästi suurin merkitys. Myös koulu on ympäristökasvattajana tärkeä vaikuttaja. Metsä koettiin merkityksellisten ihmisten kanssa mieluisaksi ja turvalliseksi paikaksi, jonne lapset omaehtoisesti haluavat mennä. Näin syntyneet vahvat ja positiiviset metsäkokemukset olivat tärkeässä roolissa lasten luontoon ja metsään liittyvässä ajattelussa. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten metsäkokemukset liittyivät enimmäkseen toiminnalliseen tekemiseen, mikä olikin tutkimuksen mukaan tärkein motivoiva tekijä lasten metsään menemiselle.
Tutkimuksessa kävi selväksi, että lapset hakeutuivat säännöllisesti metsään etsiessään omaa rauhaa ja vastapainoa kaupunkimaiselle ympäristölle ja tekemiselle. Lapset myös selvästi arvostivat tätä mahdollisuutta purkaa stressiä ja rauhoittua. Metsä näyttäytyy lapsille ikään kuin toisena maailmana, jossa tekeminen on alkukantaisen yksinkertaista, erilaista ja jännittävää. Ihminen on vain ihminen metsässä. Metsän tarjoama rauha oli merkittävä lasten hyvinvointia edistävä tekijä monipuolisen liikkumisen ohella. Lisäksi erilaiset aistilliset kokemukset tuottivat hyvää mieltä ja iloa kaikille tutkimukseen osallistuneille lapsille.
Metsäkulttuurinen eli yhteiskunnallinen vaikutus lasten metsäsuhteisiin tuli esille tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa, jolloin lasten metsäpuheeseen astuivat mukaan taloudellisuuden sekä yhteiskunnallisen hyötymisen, hyvinvoinnin ja kestävyyden teemat. Lisäksi vahva ja empaattinen halu suojella luontoa välittyi tulevaisuuden pohdinnoissa. Lapsilla oli selkeä ymmärrys luonnon merkityksestä koko maapallolle. Lasten mielestä metsien taloudellinen käyttö on hyväksyttävää vain, jos metsien hoitamisesta ja jatkuvuudesta huolehditaan riittävällä tasolla. Kestävyyden pohdinta on näin ollen merkittävässä roolissa lasten tulevaisuutta käsittelevissä keskusteluissa. Yhteiskunnalliset vaikutteet, arvot ja käsitykset ovat kiinnittyneet jo varhaisessa vaiheessa lapsen ajatteluun.
Kasvatuksen rooli, niin kotona kuin koulussakin, yhteiskunnallisten vaikutteiden, arvojen ja käsitysten välittäjinä on tärkeä, sillä niiden kiinnittyminen osaksi lasten metsäajattelua vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. On selvää, että lasten kasvaessa aikuisiksi, on heidän vuoronsa kertoa tiedoistaan ja taidoistaan seuraavalle sukupolvelle. Kestävää kehitystä tukevan metsäsuhteen merkitys on näin ollen erittäin tärkeä.
Henna Sanaksenaho
Pro gradu: Lapsen metsäsuhteeseen vaikuttavia tekijöitä