Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on ollut kasvussa jo pitkään. Sijoitetuilla nuorilla on vertaisiaan enemmän haasteita koulunkäynnissä. He kokevat muita nuoria enemmän myös psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita, ja vaikutukset heijastuvat pitkälle aikuisuuteen. Sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla seurausta haitallisista kasvuolosuhteista, puutteellisesta huolenpidosta tai lapsen omasta, itselleen haitallisesta toiminnasta.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Pro gradu -tutkimuksessani tutkin sijoitettujen nuorten koulunkäynnin haasteita ja hyviä puolia. Lisäksi yritin selvittää, millä keinoilla erityisluokanopettajat voivat tukea sijaisnuoria. Päädyin tutkimusaiheeseeni siksi, että se on yhteiskunnallisesti tärkeä. Myös aikaisemmat työkokemukseni erityisluokanopettajana saivat minut kiinnostumaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten koulunkäynnistä. Löytääkseni vastauksia kysymyksiini haastattelin erityisluokanopettajia kahdesta suomalaisesta erityiskoulusta. Haastattelut toteutettiin videohaastatteluina.
Haasteita, hyviä puolia ja tehokkaita tukikeinoja
Haastattelemieni erityisluokanopettajien mukaan sijaisnuorten koulunkäynnille haasteita aiheuttavat esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä ilmenevät haasteet, nuoren haastava menneisyys ja nuoren yksilölliset haasteet, kuten haastava käyttäytyminen tai oppimisen haasteet. Yhteistyön haasteet koostuvat esimerkiksi toimimattomista käytännöistä, lainsäädännön haasteista, luottamuspulasta ja tiedonkulun ongelmista. Nuoren haastava menneisyys puolestaan merkitsee esimerkiksi rikkonaisuutta elämässä ja puutteellista kasvatusta.
Kodin ulkopuolelle sijoitettuja nuoria erityisluokanopettajat kertoivat tukevansa nimenomaan yhteistyötä vahvistamalla. Muita tärkeitä tutkimuksessani ilmenneitä tukikeinoja ovat yksilöllinen tuki, johdonmukaisuus, keskustelu, välittäminen ja rajojen asettaminen.
Erityisluokanopettajat ilmaisivat sijaisnuorten koulunkäynnissä olevan myös paljon hyviä puolia. He esimerkiksi kokivat, että sijaishuoltopaikasta sekä nuori että opettaja saavat tukea koulunkäynnin asioihin liittyen. Sijoitetun nuoren koulunkäynnin positiiviset puolet korostuivat erityisesti verrattuna muihin lastensuojelun piirissä oleviin lapsiin, jotka eivät kuitenkaan ole sijoitettuja kodin ulkopuolelle.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmenee paljon sijoitettujen lasten ja nuorten pahoinvointiin liittyviä aiheita, ja näihin haasteisiin täytyy vastata vahvasti niin koulusta kuin lastensuojelustakin. Toisaalta on erityisen tärkeää keskittyä myös hyviin puoliin, joita tämänkin tutkimuksen haastateltavat toivat esille. Tärkeä huomio on myös se, ettei sijoitus yleensä itsessään heikennä koulumenestystä. Yleisesti ottaen lastensuojelun asiakkaiden koulumenestys on kuitenkin vertaisiaan heikompaa riippumatta siitä, onko lapsi tai nuori sijoitettuna vaiko ei. Jatkossa olisi tärkeää tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria, ja toisaalta ennaltaehkäisevästi aivan jokaista oppilasta. Jatkotutkimusaiheena voisi olla esimerkiksi sijoitettujen nuorten omat näkemykset siitä, mikä heitä parhaiten tukisi.
Laura Pasanen
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten koulunkäynti ja erityisluokanopettajan käyttämät menetelmät kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tukemisessa