Oikeudenmukaisuuden tulkinnat ovat tärkeä osa kaikkia koulun tilanteita
Ihmiset kokevat reiluuden ja epäreiluuden tunteita säännöllisesti elämänsä aikana. Törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa osaa kohdellaan reilummin kuin muita. Reiluuden kokemukset ja tulkinnat ovat merkittävä osa myös koulun arkea ja lasten elämää. Arkiset koulun tilanteet aiheuttavat niin lapsissa, koulun henkilökunnassa, kuin vanhemmissakin erilaisia oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Tilanteen reiluuden toteutumiseen vaikuttavat resurssien ja rangaistusten jakautumisen, sekä koulun prosessien ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus. Toisaalta tilanteen reiluuden tulkinnat riippuvat paljon tulkitsijan näkökulmasta ja siitä, miten herkkiä oikeudenmukaisuudelle ollaan. Toisen mielestä reilu tilanne voi näyttäytyä toisen näkökulmasta hyvinkin epäreiluna. Näin ollen emme voi pitää oikeudenmukaisuutta absoluuttisena määränpäänä, joka joskus saavutettaisiin. Tilanteiden reiluutta on tästä huolimatta tärkeää tavoitella. Esimerkiksi opetuksen laadun, koulun ilmapiirin ja lasten hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että reiluuteen pyritään ja erilaiset käsitykset tilanteen reiluudesta otetaan huomioon joka tilanteessa.
Koulun reiluuden tutkiminen on monitasoinen prosessi
Tutkin reiluuden toteutumista alakoulun arjessa. Pyrin havaitsemaan, johtuvatko alakoululaisten reiluuden kokemukset voimakkaimmin koulun resurssien ja annettujen rangaistusten jakautumisen reiluudesta, koulun prosessien reiluudesta vai vuorovaikutustilanteiden reiluudesta. Tutkin myös, miten lasten herkkyys oikeudenmukaisuudelle vaikuttaa koulun tilanteissa siihen, miten reiluina niitä pidetään. Onko alakoululaisen iällä tai sukupuolella vaikutusta siihen, miten voimakkaasti koulun tilanteiden epäreiluuteen reagoidaan?
Monet tekijät vaikuttavat alakoululaisten reiluuden kokemuksiin
Lasten reiluuden kokemukset olivat hyvin monipuolisia. Erityisesti koulun resurssien jakautuminen ja vuorovaikutuksen toteutuminen olivat syinä reiluuden kokemuksille. Esimerkiksi opettajan huomion, liikuntatuntien joukkueiden ja opiskelupaikkojen jakautuminen aiheuttivat oppilaille kokemuksia oikeudenmukaisuudesta tai epäoikeudenmukaisuudesta. Myös prosessin oikeudenmukaisuus vaikutti reiluuden kokemuksen taustalla, esimerkiksi oppilasarvioinnin reiluuden toteutumiseen. Sen sijaan rangaistusten reiluuden pohdintoja oli tutkittavien vastauksissa hyvin vähän. Tutkittavat olivat persoonaltaan erityisen herkkiä oikeudenmukaisuudelle, joka koski muita, kuin heitä itseään. Koulun oikeudenmukaisuus vaatii näin ollen toteutuakseen, että jokaisen tilanteeseen osallistuneen käsitykset reiluudesta otetaan huomioon. Iällä ei ollut vaikutusta siihen, miten reiluutta koettiin. Sen sijaan alakouluikäiset tytöt olivat tutkimukseni mukaan herkempiä oikeudenmukaisuudelle kuin pojat. Tämän voidaan nähdä olevan syynä poikien ja tyttöjen toisistaan poikkeavan käytöksen taustalla koulun tilanteissa, joissa kokemukset reiluudesta ovat keskeisiä. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää koulun reiluuden toteutumisen ja tulkintojen tarkasteluissa. Ne auttavat myös ihmisten toisistaan poikkeavan käytöksen ymmärtämisessä. Reiluuden ja oikeudenmukaisuuden teemojen syvä ymmärrys toimii esimerkiksi opettajan oppituntien suunnittelutyön sekä koulun ja kodin välisen yhteistyön toteuttamisen tukena.
Arttu Hakuli
”Oikeudenmukaisuus ja oikeusherkkyys alakoululaisten reiluuden kokemusten taustalla”