Taustaa
Pelaaminen on nyt suositumpaa kuin koskaan aiemmin ja suosio vain kasvaa. Videopelien suuren suosion myötä on alettu pohtia, miten kiinnostusta ja motivaatiota luonnontieteiden opiskelua kohtaan voisi lisätä pelien avulla. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö oppimisympäristönä näkyy vahvasti myös nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Pelillisyys ja toiminnalliset työtavat nähdään oppimisen ilon edistäjinä ja luovan ajattelun ja oivaltamisen vahvistajina. Opetussuunnitelma kannustaa pelien ja pelillisyyden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen laaja-alaisesti kaikessa opetuksessa. Tutkimustietoa oppimispelien hyödyistä opetuksen tukena tarvitaan kuitenkin lisää, etenkin oppimispelien hyödyntämisestä vuosiluokkilla 1-6. Eliölajien havainnointi ja niiden elinympäristöihin tutustuminen sekä tutkimuksellinen lähestymistapa opetukseen ovat oleellista ympäristöopissa, mutta oppimispelejä koskevaa tutkimusta aiheesta ei ole. Tietoa tarvitaan myös peliin sitoutumisesta ja asenteista peliä kohtaan, sillä niillä on havaittu olevan yhteyttä oppimiseen.
Tutkimuksen tavoite
Tutkimuksessa tutkin oppilaiden pelaamiseen sitoutumista, oppimista ja asenteita pelin sisältöjä kohtaan muurahaisia, niiden ekologiaa ja tutkimista käsittelevässä oppimispelissä. Tavoitteena oli antaa tietoa tutkimuksellista lähestymistapaa käyttävän oppimispelin hyödyntämisestä ympäristöopin kontekstissa.
Menetelmät ja tutkimuksessa käytetty oppimispeli
Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin monimenetelmällistä lähestysmistapaa, eli tutkimuksessa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Aineiston hankinta toteutettiin kyselytutkimuksena, johon osallistui 38 viidesluokkalaista oppilasta. Tutkittavat vastasivat oppimista, sitoutumista ja asenteita koskevaan alku- ja loppukyselyyn, joiden välissä suoritettiin interventio oppimispeliä pelaamalla. Laadullinen aineisto koskien muurahaisten rakennetta sekä ekologiaa ja tutkimusta luokiteltiin ja kvantifioitiin, jonka jälkeen laadullinen ja määrällinen aineisto analysoitiin käyttämällä tilastollisia testejä. Lisäksi laadullisen aineiston analyysissä käytettiin teemoittelua tutkimusongelmien selvittämiseksi. Tutkimuksen interventiossa käytettiin Taiwanissa kehitettyä Anter-oppimispeliä, jossa kerätään muurahaisia erilaisista ympäristöistä, hoidetaan niitä pelilaboratoriossa ja samalla opitaan muurahaisten ekologiasta, kuten ympäristöolosuhteisiin sopeutumisesta, ravinnosta ja muurahaisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Tulokset ja johtopäätökset
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tutkimuksellista lähestymistapaa käyttävää oppimispeliä voidaan hyödyntää ympäristöopin oppimisen edistämiseen. Tutkimuksen tulosten mukaan oppimispelin avulla opittiin tutkimuksen tekemisestä, lajintunnistustaidoista ja ekologiasta, jotka sisältyvät kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman ympäristöopin tavoitteisiin. Vastausten perusteella sitoutuminen Anter-peliin oli melko korkealla tasolla, vaikkakaan se ei yltänyt aivan samalle tasolle kuin sitoutuminen omiin suosikkipeleihin. Oppimispelin pelaamiseen sitoutuminen havaittiin olevan yhteydessä kiinnostukseen muurahaisia ja niiden tutkimista kohtaan. Lisäksi pelko muurahaisia kohtaan korreloi negatiivisesti kiinnostukseen muurahaisia ja niiden tutkimista kohtaan. Tytöt ja pojat saavuttivat samantyyppiset tulokset oppimisessa, mutta pojat olivat tyttöjä kiinnostuneempia muurahaisista ja niiden tutkimisesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tytöillä muurahaispelko oli voimakkaampi kuin pojilla. Tulokset osoittavat, että opetuspeli voi tuoda arvokkaan lisän ympäristöopin opetukseen, sillä pelin avulla oppilaat oppivat vaikeitakin tuntomerkkien yksityiskohtia, tietoja ja tutkimuksellisia taitoja itsenäisesti. Tällöin pelaaminen voi syventää ja rikastuttaa oppimista ja sitä voidaan hyödyntää pienimuotoisten ulkona toteutettavien tutkimusten ohessa.
Matilda Paananen
Oppilaiden sitoutuminen, asenteet ja oppiminen tutkimuksellista lähestymistapaa käyttävässä oppimispelissä