Lähtökohta ja tavoitteet
Lapset viettävät paljon aikaa varhaiskasvatuksessa, joten varhaiskasvatuksen toiminnan laadulla on merkitystä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla lapset oppivat tarvittavia taitoja, luovat sosiaalisia suhteita ja pääsevät osaksi yhteisöä. Päiväkodin johtajan rooli laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisessa on tärkeä. Päiväkodin johtajan vastuulla on huolehtia, että hänen johtamassaan varhaiskasvatusyksikössä toteutetaan tavoitteellista ja laadukasta toimintaa. On tärkeää tutkia johtajuuden ja varhaiskasvatuksen laadun yhteyttä, jotta ymmärretään, mihin asioihin varhaiskasvatuksessa johtajuus on yhteydessä. Kun on selvitetty johtajuuden yhteys varhaiskasvatuksen laatuun, voidaan tarvittavia asioita kehittää ja täten parantaa varhaiskasvatuksen laatua.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten päiväkodin johtajien johtajuus on yhteydessä varhaiskasvatuksen laatuun. Johtajuuden lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen laadun tasoa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa selvitettiin johtajuuden yhteyttä varhaiskasvatuksen laatuun varhaiskasvatuksen henkilöstön (N = 14) ja vanhempien (N = 36) näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä. Tutkimusaineisto kerättiin yhdeltä Helsingin varhaiskasvatusalueelta sähköisten kyselylomakkeiden avulla. Henkilöstölle ja vanhemmille oli hieman erilaiset kyselylomakkeet, jotka käsittelivät varhaiskasvatuksen laatua ja johtajuutta. Vanhempien ja henkilöstön kyselylomakkeista luotiin kahdeksan kategoriaa, joihin kyselylomakkeiden väittämät oli luokiteltu. Seitsemän luoduista kategorioista käsitteli varhaiskasvatuksen laatua ja yksi johtajuutta. Henkilöstön ja vanhempien kokemusta varhaiskasvatuksen laadusta tutkittiin kuvailevilla analyyseilla. Henkilöstön ja vanhempien käsityksiä johtajuuden yhteydestä heidän käsityksiinsä varhaiskasvatuksen laadusta tutkittiin tarkastelemalla korrelaatioita.
Tutkimuksen tulokset ja merkitys
Henkilöstö ja vanhemmat arvioivat varhaiskasvatuksen laadun hyvin myönteisesti. Henkilöstö ja vanhemmat olivat arvioineet, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen toteutui erittäin hyvin sekä lapsen kasvua, opetusta ja hoitoa koskevat asiat oli sovittu yhdessä. Lisäksi henkilöstö koki, että erityisen hyvin varhaiskasvatuksessa tuettiin lasten kielen kehitystä, matematiikan oppimista ja tutustuttiin luontoon sekä lähiympäristöön. Vanhemmat olivat antaneet myös korkeat arviot sille, että lapsi nautti varhaiskasvatuksessa järjestettävästä musiikillisesta, kuvataiteellisesta, sanallisesta, kehollisesta sekä käsityöllisestä toiminnasta. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen laatu koettiin hyvänä, mutta henkilöstöllä erottui kuitenkin kaksi kategoriaa, joille oli annettu keskimääräistä heikommat arviot. Henkilöstö koki, että hieman kehittämistä kaipaisi varhaiskasvatuksen toimintaympäristö, toimintaympäristön turvallisuus, henkilöstön ammattitaito, osaaminen ja varhaiskasvatuspaikan viestintä.
Tulosten perusteella päiväkodin johtajien johtajuus oli yhteydessä varhaiskasvatuksen toimintaympäristön laadukkuuteen ja sen turvallisuuteen. Laadukas johtajuus oli myös yhteydessä henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja varhaiskasvatuspaikan viestintään. Pienin yhteys johtajuudella oli varhaiskasvatuksessa järjestettävän toiminnan kanssa. Laadukas johtajuus oli eniten yhteydessä niiden asioiden kanssa, joiden henkilöstö oli kokenut kaipaavan kehittämistä. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen laatua voidaan parantaa laadukkaalla johtajuudella. Johtajuuden ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön välinen yhteys saattaa johtua siitä, että johtajuuden ollessa laadukasta varhaiskasvatuksessa kiinnitetään enemmän huomioita toimintaympäristön monipuolisuuteen ja laadukkuuteen. Lisäksi johtajuuden ja henkilöstön ammattitaidon välinen yhteys voi selittyä sillä, että hyvät johtajat saavat todennäköisemmin töihin ammattitaitoista henkilökuntaa sekä he käyttävät aikaansa henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Päiväkodin johtajien tulisi tiedostaa, että omilla johtamistavoillaan he voivat mahdollisesti vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi johtajille tarjottavassa täydennyskoulutuksessa. Tutkimuksessa henkilöstön vastauksista suurin osa oli varhaiskasvatuksen opettajien vastauksia, joten tutkimusta tulisi tehdä enemmän myös varhaiskasvatuksen lastenhoitajien näkökulmasta.
Eerika Hovio
Johtajuuden yhteys varhaiskasvatuksen laatuun