Tutkimuksen taustaa
Pro gradu -tutkimukseni tehtävänä oli tutkia rehtorien käsityksiä siitä, mistä syystä jossain pääkaupunkiseudun kouluissa on siirrytty osittaiseen integroituun katsomusaineiden opetukseen ja millä tavalla osittain integroitu opetus on eri kouluissa toteutettu. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten koulujen opetuksen suunnittelutyö on toteutettu, millä tavalla osittain integroitu opetus otettiin vastaan opettajien, oppilaiden ja huoltajien keskuudessa, minkälaiseksi osittain integroitu opetus on koettu ja minkälaisia tulevaisuuden näkymiä rehtoreilla on katsomusaineiden opetuksesta. Osittain integroitua katsomusaineiden opetusta on tärkeää tutkia, sillä viime vuosikymmenen aikana opetusta on yhdistetty eri puolilla Suomea. Integroidulla katsomusaineiden opetuksella tarkoitetaan sitä, että uskonnon- sekä elämänkatsomustiedon oppiaineen opetusta on yhdistetty jollain tasolla. Tämä tutkimus tarjoaa rehtorien näkökulman ajankohtaiseen aiheeseen. Aihe on tutkimuksen kannalta tärkeä, sillä se antaa ajankohtaista tietoa pitkään keskustelussa olleeseen keskusteluun katsomusaineiden opetuksen järjestämisestä. Aihetta onkin aikaisemmin tutkittu, mutta tutkimusta niistä syistä ja tekijöistä, jotka ovat opetuksen siirtymiseen johtaneet ei ole tutkittu. rehtorit ovat tässä keskustelussa avain asemassa. Katsomusaineiden opetusta on lähdetty uudistamaan yhteisen katsomusaineen merkeissä muissa pohjoismaissa sekä uusimpana tulokkaana siihen on siirtymässä Ahvenanmaa syksyllä 2021, joten keskustelu Suomen katsomusaineiden opetuksesta on tärkeää.
Tutkimusmenetelmät ja tutkimustulokset
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena sisällön analyysinä ja siihen haastateltiin kuutta rehtoria eri pääkaupunkiseudun kouluista. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotka toteutettiin etänä vallitsevan Covid-19 pandemian takia.
Tutkimukseni tulosten perusteella osittain integroitua katsomusaineiden opetusta toteutetaan kolmella eri tavalla 1 vuosiluokalle, 2–4 vuosiluokalle tai koko peruskoulun ajan. Yhdessäkään koulussa osittain integroitua opetusta ei kuitenkaan toteutettu täysin toista vastaavalla tavalla. Siirtymän tekijöiksi muodostin viisi kategoriaa, joiden takia integroituun malliin kouluissa siirryttiin. Kategorioiksi muodostuivat 1. ideologiset ja katsomusaineiden olemukseen liittyvät tekijät 2. kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät tekijät, 3. mahdollisuus rakentaa opetus uudella tavalla, 4. taloudelliset tekijät ja 5. opetuksen organisointiin liittyvät tekijät. Tulosten perusteella opetus on otettu kouluissa hyvin vastaan niin opettajilta, oppilailta ja huoltajien suunnalta. Rehtorit pitivät osittain integroitua opetusta onnistuneena tapana toteuttaa katsomusaineiden opetusta. Rehtoreiden mukaan opetuksessa on tullut ilmi myös haasteita muun muassa huoltaja palautteet, materiaalit, suuren työmäärän ja materiaalit, jotka ovat kuitenkin helpottuneet vuosien aikana. Aineistossa tuli esille toiveita laajemmista mahdollisuuksia koulutasolla toteuttaa opetusta eri tavoin sekä toiveita siitä, että Suomessakin siirryttäisiin yhteiseen katsomusaineen opetukseen.
Tutkimuksen merkitys
Tämän tutkimuksen tulokset antavat tietoa, millä tavalla osittain integroitua on eri puolilla pääkaupunkiseutua toteutettu ja minkälaiseksi se on koettu. Tutkimuksen tulokset herättivät myös jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisia kysymyksiä. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielenkiintoista lähestyä samanlaisella tutkimusasetelmalla katsomusaineiden opettajia, jotka voisivat antaa erilaisen näkökulman opetuksen suunnitteluprosessista sekä kokemuksia integroidusta opetuksesta. Tutkimuksen prosessissa tuli myös ilmi kouluja, jotka eivät osallistuneet tutkimukseen, jotka ovat siirtyneet takaisin vanhaan järjestelmään osittain integroidun opetuksen kokeilemisen jälkeen. Olisi tutkimuksen kannalta mielenkiintoista selvittää, miksi osa kouluista ovat näin toimineet, vaikka tämän tutkimuksen tuloksissa osittain integroitu opetus koettiin onnistuneeksi tavaksi toteuttaa opetusta.
Miklas Machreich
”Oppiaine joka jaottelee tiettyjen katsomusten perusteella oppilaita eri ryhmiin niin ei se oo kyllä nykyaikaa” Osittain integroidun katsomusaineiden toteutus pääkaupunkiseudulla ja rehtorien näkemykset siihen siirtymiseen johtaneista tekijöistä