Taustaa
Ilmastonmuutos on yhä ajankohtainen ilmiö, joka on saanut viime aikoina runsasta mediahuomiota osakseen. Lyhyen aikavälin sisään uutisista on saanut lukea niin ympäristöliike Elokapinan mielenosoituksesta, IPCC:n tuoreesta ilmastoraportista, kuin ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessakin. Ilmastohuoleen on herätty niin globaalilla, kuin kansallisella tasollakin ja ympäristönsuojelu sekä ilmastokasvatus on nostettu osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa (2014). Ilmastonmuutos on mainittu jo osana opetussuunnitelman arvopohjaa, mutta sen lisäksi ilmastoteemat nousevat esiin erityisesti 7–9 luokan maantiedon oppiaineen sisältötavoitteissa.
Jotta ilmastonmuutoksen opetus olisi tarkoituksenmukaista ja kansalaisaktiivisuutta lisäävää, tulisi sen noudatella ilmastokasvatuksen periaatteita, joita tieteen kentällä on aiemmissa tutkimuksissa määritelty. Vaikka yksityiskohdat ilmastokasvatuksen periaatteista vaihtelevatkin tutkimuksesta riippuen, voidaan olla yhtä mieltä siitä, että ilmastokasvatuksessa tulisi ottaa huomioon niin ilmatonmuutokseen liittyvän tietopohjan kasvattaminen, kuin myös ilmastonmuutoksen hillinnän ja sen tuomiin muutoksiin sopeutumisen näkökulmat. Ilmastonmuutosta tulisi käsitellä myös paikallisella tasolla, jotta se ei jää ilmiönä irralliseksi oppilaan omasta elämästä ja elinympäristöstä.
Ilmastonmuutokseen liittyy myös useita virhekäsityksiä, jotka pahimmillaan muokkaavat koko ilmastoajattelua negatiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi kasvihuoneilmiöön ja sen tieteelliseen pohjaan liittyy useita virhekäsityksiä, jotka voivat muokata käsitystä koko ilmastonmuutoksesta.
Tämän tutkimuksen oli tarkoitus selvittää millä tavoin vuosiluokille 7–9 suunnatut oppikirjat ilmentävät ilmastokasvatuksen periaatteita ja millaisin keinoin niissä huomioidaan nuorten yleiset virhekäsitykset ilmastonmuutokseen liittyen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin analysoimalla kahta yläkoulussa yleisesti käytössä olevaa maantiedon kirjasarjaa ja niihin sisältyviä oppikirjoja, joita tutkimusaineistoon kertyi lopulta yhteensä kuusi kappaletta. Aineisto käytiin läpi ja analysoitiin laadullisia tutkimusmetodeja käyttäen. Lopulliseksi viitekehykseksi analyysille valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tulokset
Ilmastokasvatuksen periaatteet huomioitiin oppikirjoissa vaihtelevasti. Oppikirjojen luonnetta mukaillen ilmastonmuutoksen tieteellistä pohjaa käsiteltiin odotetusti kaikista eniten ja monipuolisimmin. Myös ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmat otettiin huomioon ja niissä painotettiin sekä ilmastokasvatuksen periaatteita, että perusopetuksen opetussuunnitelmaa mukaillen yksilön, sekä yhteiskunnan aktiivista osallisuutta. Oppikirjoissa otettiin huomioon myös paikallisuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen tasolla. Eniten puutteita oli kirjoissa esitellyissä sopeutumisen keinoissa, sillä niitä oli mainintoina vain muutamia. Tämä voi johtua osin siitä, että ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei ole mahdollista ennustaa tai niistä ei muuten vielä tiedetä tarpeeksi. Silloin myös sopeutumiskeinojen miettiminen on liki mahdotonta.
Myös nuorten virhekäsitykset ilmastonmuutoksesta otettiin kirjoissa vaihtelevasti huomioon. Kasvihuoneilmiöön liittyviin virhekäsityksiin kirjat vastasivat korostamalla kasvihuoneilmiön luonnollisuutta, mutta käsitteet ja auringonsäteilyn rooli ilmastonlämpenemiseen jäivät kaikissa oppikirjoissa vähäisiksi tai jopa olemattomiin.
Yksi merkittävä huomio oli, että oppikirjoissa ei vastattu lainkaan ilmastonmuutoksen käsittelyyn liittyvään emotionaaliseen puoleen, vaikka ilmastokasvatuksessa olisi tärkeää huomioida myös tunteet ja ilmastonmuutokseen liittyvät mahdolliset ahdistuksen ja pelon ajatukset. Toisaalta ilmastonmuutoksen käsittely ei rajaudu ainoastaan maantiedon oppiaineen sisälle, vaan sitä käsitellään myös muissa oppiaineissa, jolloin ne vaikuttavat osaltaan oppilaiden käsityksiin ilmastonmuutoksesta ilmiönä.
Tutkimuksen ja siitä saatujen tulosten avulla on mahdollista kehittää oppikirjoja niin, että ne vastaavat nykyistä kattavammin ilmastokasvatuksen moniulotteisuuden luomiin haasteisiin ja vaatimuksiin.
Noora Peräniemi
Ilmastonmuutos vuosiluokkien 7–9 maantiedon oppikirjoissa