Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Uusliberalismilla on ollut vaikutusta varhaiskasvatuksen markkinoitumiseen. Uusliberalismin on voinut nähdä tuovan mukanaan tavoitteita liittyen kilpailuun, tehokkuuteen ja valinnanvapauteen. Aiemmat tutkimukset ovat tuoneet esille varhaiskasvatuksen markkinoitumisen ulottavan vaikutuksensa lapsen, perheen, opettajien, johtamisen ja oppimisen tasolle. Varhaiskasvatuksen yksityistyminen on osa markkinoitumiskehitystä, ja tämä tutkimus keskittyy varhaiskasvatuksen yksityistymisen kontekstiin. Myös yksityistyminen on tuonut mukanaan vaikutuksia esimerkiksi lapsen eriarvoisen aseman näkökulmasta, sillä Suomessa tehtyjen selvitysten mukanaan tuen toteuttaminen on ollut vaihtelevaa. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen laadussa on näkynyt vaihtelua.
Suomessa varhaiskasvatuksen yksityistymisen on todettu olevan kasvussa. Kuitenkin varhaiskasvatuksen markkinoitumista ja yksityistymistä on tutkittu vasta melko vähän ja tämän tutkimuksen tavoitteena onkin hieman paikata tätä tutkimusaukkoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuutta ja lapsen asemaa yksityisen Touhula-päiväkotiyrityksen yrityssaneeraukseen liittyvissä uutisoinneissa.
Tutkimuskysymykseni olivat seuraavat 1) Millä tavoin yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuutta määritellään Touhulan yrityssaneeraukseen liittyvissä uutisoinneissa? ja 2) Millä tavoin uutisoinneissa määrittyy lapsen asema yksityisen varhaiskasvatuksen kontekstissa?
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni aineisto koostui 80:stä median uutisoinnista Touhulan yrityssaneeraukseen liittyen. Keräsin tutkimuksen aineiston touko-kesäkuun 2020 ajalta eri medioista. Tänä ajankohtana mediassa uutisoitiin Touhulan yrityssaneerauksesta, yt-neuvotteluista ja päiväkotien sulkemisista.
Tutkimuksen aineiston analyysissa käytin kriittistä diskurssianalyysia ja diskursiivis-dekonstruktiivista lukutapaa. Lisäksi hyödynsin analyysin apuvälineenä ATLAS-ti-ohjelmaa.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset toivat ilmi diskurssien moninaisuuden yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuuden ja lapsen aseman määrittelyissä. Diskurssit ilmenivät samanaikaisesti, rinnakkain ja päällekkäin. Ajoittain diskurssit olivat keskenään ristiriidassa.
Sekä yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuuden että lapsen aseman diskursseissa talouden näkökulma ilmeni vahvana. Tämä ilmeni esimerkiksi markkinalogiikan sanastona, mittaamiseen ja määrällisyyteen pohjautuvina määrittelyinä. Diskurssit toivat esille kunnan vastuun varhaiskasvatuksen järjestämisestä, mutta myös yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuus kunnan näkökulmasta oli esillä. Yhtenä diskurssina nousi myös esille epävarman tulevaisuuden diskurssi. Lapsen asema määrittyi passiiviseksi toimijuudeltaan ja hiljennetyksi. Kuitenkin myös lapsen oikeus varhaiskasvatukseen nousi esille diskursseissa.
Tutkimuksen tulokset kuvaavat kielen merkitystä todellisuuden rakentajana ja median, etenkin suurempien mediakonsernien, valtaa tämän todellisuuden rakentamisessa. Tutkimuksen tuloksia voi tarkastella omana rajattuna kuvanaan varhaiskasvatuksen yksityistymisestä Suomessa. Kuitenkin lisää tutkimusta varhaiskasvatuksen markkinoitumisesta ja yksityistymisestä kaivataan sekä Suomesta että kansainvälisesti.
Taru Jormanainen
Yksityisen varhaiskasvatuksen kannattavuuden ja lapsen aseman diskurssit Touhulan yrityssaneerauksen uutisointien valossa