Tausta
Uutisoinnissa on noussut esille huoli lasten ja nuorten alentuneesta hyvinvoinnista ja nyt koronapandemian jyllätessä jo kolmatta vuotta on lasten kokemus omasta elämäntyytyväisyydestä heikentynyt entisestään. Yhteiskunnassa on käyty keskustelua oppilaiden vähäisestä kouluviihtyvyydestä ja kouluinnosta sekä puutteellisesta mielekkyyden kokemuksesta kouluissa. Koulu on monelle nuorelle hyvin merkittävä kasvuympäristö ja sen yksi tärkeimmistä kasvatustehtävistä on nuoren hyvinvoinnin tukeminen. Koulu pitää sisällään tärkeitä sosiaalisia suhteita, kuten luokkakaverit ja opettajat. Huolta aiheuttaa kuitenkin hyvinkin ajankohtaisesti pinnalla oleva aihe opettajien kokemasta kuormittuneisuudesta ja työnilon laskusta. Kuinka opettajat voivat tukea oppilaidensa hyvinvointia, mikäli eivät voi itse hyvin? Nuorten hyvinvoinnin on osoitettu kantavan pitkälle tulevaisuuteen, muun muassa kouluinnon on havaittu näkyvän myöhemmin työelämässä. Tästä huolimatta hyvinvoinnin tutkimus on kouluissa ollut melko vähäistä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielmani tarkoituksena oli tarkastella kuudesluokkalaisten oppilaiden hyvinvoinnin kokemuksia neljällä eri ulottuvuudella: kouluinto, itsetunto, koulu-uupumus ja masentuneisuus. Tutkielmassa keskityttiin lisäksi siihen, miten sosiaaliset tekijät ovat yhteydessä hyvinvointiin. Aineisto on kerätty osana #Uuttakoulua – hanketta ja se koostuu 156 vastaajasta, joista 99 kuuluu vahvuusperustaista opetusta saaneiden koeryhmään ja loput 57 kuuluvat vertailuryhmään. Vastaajat osallistuivat tutkimukseen verkossa täytettävän kyselylomakkeen kautta. Aineiston analysoimisessa olen käyttänyt tilastotieteelliseen analyysiin suunniteltua ohjelmistoa.
Tutkimuksen tulokset
Tulokset osoittavat kuudesluokkalaisten voivan yleisesti hyvin. Koulu-uupumuksen ja masentuneisuuden kokemukset ovat vastaajilla vähäisempiä kuin kouluinnon ja itsetunnon. Yksikään ulottuvuus ei kuitenkaan juuri erotu hyvällä eikä huonolla tavalla. Tämä osoittaa sen, että oppilaiden kouluintoa ja itsetuntoa olisi hyvä vahvistaa. Kodin tuella vaikuttaisi olevan suurempi merkitys oppilaiden hyvinvointiin kuin koulun sosiaalisilla tekijöillä.
Johtopäätökset
Toivon ja uskon, että kuudesluokkalaisten hyvinvoinnin tutkimus ei jää tähän. Hyvinvoinnin tutkimus kouluissa tulee varmasti jatkumaan, jotta löydetään sopivia työkaluja nuorten kestävän hyvinvoinnin tukemiseen. Tämä tutkimus antaa vain pienen vilkaisun kuudesluokkalaisten hyvinvointiin ja sosiaalisten tekijöiden vaikutukseen. Koulu-uupumusta ja masentuneisuutta ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen tunnistaminen olisi korvaamattoman tärkeää. Koulut tarvitsevat resursseja, jotta huomiota kyettäisiin kiinnittämään hyvinvointiin liittyviin tekijöihin ennen kuin se kokee kolauksia.
Nora Elomaa
Kuudesluokkalaisten hyvinvointi. Sosiaaliset tekijät oppilaiden hyvinvointia tukemassa