Tutkielman tausta
Toimijuus on kykyä toteuttaa tarkoituksellista toimintaa, jota ilmentää tahto, autonomia, vapaus ja valitseminen. Ammatillinen toimijuus taas ilmenee silloin, kun ammatilliset yksilöt tai yhteisöt tekevät valintoja, käyttävät vaikutusmahdollisuuksiaan ja ottavat kantaa tavoilla, jotka vaikuttavat heidän työhönsä ja ammatillisiin identiteetteihinsä. Ammatillista toimijuutta toteutetaan aina tiettyä tarkoitusta varten, työympäristön vaihtelevien reunaehtojen sisällä. Ammatillinen toimijuus ei ole vain mukautumista ulkoisiin vaatimuksiin, vaan tarvittaessa myös realistista ja kriittistä rajojen ymmärtämistä ja niiden mukaan toimimista – toisinaan jopa hallinnollisten ohjeiden vastustamista.
Ammatillista toimijuutta on ehdotettu työkaluksi opettajille kohdata uudistuksia ja muutoksia opetuksen kentällä, sillä sen on nähty mahdollistavan uusien työmuotojen kehittämistä. Lisäksi ammatillisella toimijuudella on esitetty olevan keskeinen rooli juuri opetustyössä, sillä opettajan aktiivinen ja vaikuttava ote työhönsä on nähty erottamattomana osana hyvää ja tarkoituksenmukaista opetusta. Opettajan ammatissa edellytettävälle toimijuudelle on kuitenkin toivottu tarkempaa määrittelyä, jottei puhe toimijuudesta rajoittuisi vain opettajiin kohdistuviksi epämäärisiksi vaatimuksiksi. Ammatillisen toimijuuden kehittymisen kannalta opettajankoulutus ja ensimmäiset työvuodet ovat tärkeitä, mutta tutkimustietoa on tuotettu vielä niukasti. Lisäksi Suomessa tuotettu tutkimustieto laaja-alaisen erityisopettajan työnkuvaa koskien on vähäistä.
Pro gradu tutkielmani tavoitteena on tuottaa lisää tietoa ammatillisesta toimijuudesta opettajaopintojen aikana laaja-alaisen erityisopetuksen kontekstissa. Pyrkimyksenä on selvittää, millä tavoin ammatillinen toimijuus ilmenee opetusharjoittelun kontekstissa, minkälaisista ulottuvuuksista ammatillinen toimijuus koostuu ja miten nämä ulottuvuudet suhteutuvat toisiinsa.
Toteutus
Tutkielman aineiston muodostivat erityispedagogiikan pääaineopiskelijoiden kirjoittamat harjoitteluraportit (N=13), jotka on toteutettu osana opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvaa opetusharjoittelua lukukausittain aikavälillä kevät 2020 – syksy 2021. Aineisto hankittiin lähettämällä opetusharjoittelijoille kutsu tutkimukseen, jonka ohessa pyydettiin kirjallinen suostumus harjoitteluraportin hyödyntämisestä tutkimuskäyttöön. Lopullinen aineisto oli kokonaisuudessaan 78,5 sivun laajuinen.
Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin, teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen menetelmällisiä valintoja pohjusti hermeneuttinen lähestymistapa, jonka keskiössä ovat tutkijan kielellisestä materiaalista tuottama ymmärrys ja tulkinnat. Teoriaohjaavuus tarkoitti tässä tutkimuksessa sitä, että tutkimuskirjallisuus loi teoreettisen heijastuspinnan, jonka avulla aineistosta rajattiin ammatillisen toimijuuden eri ulottuvuuksia kuvaavia ilmauksia sekä tarkasteltiin näiden ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä.
Tulokset ja johtopäätökset
Ammatillinen toimijuus ilmeni opetusharjoittelun kontekstissa neljässä ulottuvuudessa, joita ovat toimijuus raameissa, toimijuus lähiyhteisössä, toimijuus identiteettityönä ja toimijuus tunnetyönä. Lisäksi ammatillinen toimijuus näyttäytyi ilmenevän kahdella tasolla, yhteisön ja yksilön tasolla, joiden puitteissa toimijuuden tavoitteet olivat eriävät. Yhteisön tasolla toimijuuden tavoitteena näyttäytyvät toimiva työyhteisö ja oppilaan oppiminen, yksilön tasolla taas opiskelijan oma kehittyminen ja hyvinvointi. Ammatillisen toimijuuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi nousivat lähiyhteisössä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatu ja määrä sekä tunnetekijät, kuten taito rajata työn kuormittavuutta.
Opiskelijat toivoivat lähiyhteisössä toteutuvaa vuorovaikutusta toteutunutta enemmän. Myös yhteisopettajuutta toivottiin lisää ja sen toteutumisen mahdollisuuksiin nähtiin paljolti vaikuttavan työympäristön raamit. Lisäksi opiskelijoiden pohdinnoissa korostuivat kysymykset siitä, kuinka rajata omaa työtään liiallisen kuormittumisen välttämiseksi. Tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, että ammatillinen toimijuus ilmenee opetusharjoittelun kontekstissa merkittävästi siinä, kuinka työelämän kynnyksellä olevat opettajat pohtivat ja kyseenalaistavat aktiivisesti mahdollisuuksiaan venyä kaikkiin odotuksiin heille käytettävissä olevien resurssien puitteissa.
Tulokset mukailevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan ammatillinen toimijuus ilmenee toisiinsa dynaamisesti vuorovaikutteisten tekijöiden puitteissa yksilön ja yhteisön tasolla. Kuten aiempi tutkimus osoittaa, vuorovaikutus vertaisten ja ohjaajien kanssa voidaan nähdä tärkeänä opettajaksi opiskelevien ammatillisen toimijuuden kannalta. Niin ikään aiempaa tutkimusta mukaillen, tunnetekijät näyttäytyvät keskeisinä ammatillisen toimijuuden ilmenemisessä. Lisätutkimus toimijuuden yksilön ja yhteisön tason yhteyksistä sekä lähiyhteisön ja tunnetekijöiden merkityksestä voidaan nähdä tarpeelliseksi.
Helmi Mattila
Ammatillinen toimijuus erityisopetuksen opetusharjoittelussa