Tutkimuksen taustaa
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, miten nyky-yliopistojen tehokkuuden tavoittelu ja sivistyspyrkimykset näyttäytyvät yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta. Yliopistojen lainmukaisena tehtävänä on sivistyksen edistäminen ja tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on ajanut yliopistoja yhä suurempaan tehokkuuden tavoitteluun, ja yliopisto on muuttunut merkittävästi 2000-luvun aikana, etenkin vuoden 2010 yliopistolain jälkeen. Yliopistojen nykytilaa on kritisoitu runsaasti ja yliopiston henkilökunta on osoittanut huolta yliopiston tulevaisuuden suunnasta. Koen tärkeänä, että nyky-yliopistoa tarkastellaan myös opiskelijoiden näkökulmasta ja suhteessa yliopiston lainmukaiseen tehtävään sivistyksen edistämisestä ja ylimmästä opetuksesta. Minua kiinnostaa tietää, millaiseksi yliopistojen sivistystehtävä muodostuu, kun tehokkuutta korostetaan yliopistoissa niin mittavasti.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen osallistui yhdeksän Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijaa, jotka toimivat opiskelija-aktiiveina. Opiskelija-aktiivilla tarkoitan opiskelijajärjestössä tai yliopiston toimielimessä edustavaa opiskelijaa. Valitsin opiskelija-aktiivit tutkimuksen kohdejoukoksi, sillä heillä on mahdollisesti paljon kiinnostusta yliopiston kehittämiseen. Kasvatustieteen opiskelijoina heillä saattaa olla myös erityistä tietoa ja näkemyksiä koulutuksesta ja kasvatuksesta. Keräsin aineiston haastattelemalla opiskelija-aktiiveja. Haastattelujen pohjana toimi taustatietolomake, jossa kysyttiin opiskelijoiden näkemyksiä yliopisto-opinnoista. Analysoin aineiston laadullisella teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkielmani tulokset osoittavat, kuinka yliopisto-opinnoissa esiintyi sekä tehokkuuden tavoittelua että sivistystä ja niiden yhteen kietoutumista. Tehokkuutta kuvasti esimerkiksi opintojen helppous, yliopistohenkilökunnan keskittyminen tutkimukseen opetuksen sijaan ja vahva kannustus valmistua tavoiteajassa. Sivistyksestä opinnoissa kertoivat esimerkiksi opintojen sopivan tasoinen haastavuus, henkilökunnan panostaminen opetukseen ja toive mahdollisimman laajoista opiskelumahdollisuuksista. Tehokkuuden ja sivistyksen yhteen kietoutuminen näkyi esimerkiksi samanaikaisena tutkinnon ja sivistymisen tavoitteluna opinnoissa. Yliopisto-opinnot näyttävät saaneen uusia reunaehtoja, jotka lisäävät opintojen suorituskeskeisyyttä. Toisaalta opinnoissa vaikuttaa olevan myös sivistyksen merkkejä, ja kasvatustieteen opiskelijat pitävät niitä tärkeinä. Tehokkuus ja sivistys ovat olemassa opinnoissa samanaikaisesti.
Tutkielmani tuloksia voi hyödyntää yliopisto-opintojen kehittämisessä. Haluan tuloksilla herättää keskustelua yliopistokoulutuksen merkityksestä ja laadusta nykypäivänä: millaisia opiskelijoita yliopistosta valmistuu? Mitä tapahtuu, jos koulutus typistyy vain tehokkuutta ajavaksi koneistoksi? Jatkotutkimusideana esitän, että tehokkuuden ja sivistyksen kysymyksiä voisi tarkastella myös yliopistohenkilökunnan näkökulmasta, sillä heidän kokemuksensa yliopistosta ulottuu usein pidemmälle kuin opiskelijoilla.
Roosa Suontama
Suoritusyliopisto? Tehokkuus ja sivistys yliopisto-opiskelijoiden kokemana