Oppimispelejä käytetään opetuksen välineenä ja tukena eri kouluasteilla. Niiden ajatellaan olevan hyvä väline motivoimaan oppilaita harjoittelemaan taitoja, joiden oppiminen vaatii paljon toistoja. Lapset jaksavat usein tehdä tehtäviä pidempään, kun harjoitukset ovat pelillisiä tai ne on sijoitettu pelin sisälle. Erityisen paljon motivoivista peleistä voisivat hyötyvät lapset, joilla on oppimisen vaikeuksia. Opettajan ja vanhemman ei kuitenkaan ole aina helppo tietää mitkä pelit ovat aidosti hyödyllisiä lapsen oppimisen kannalta. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää sellaisten tutkimusten laatua, jotka tarkastelivat lukemisen taitojen harjoittamiseen suunniteltujen pelien vaikuttavuutta. Sen lisäksi että on tärkeää, että oppimispelien vaikuttavuutta tutkitaan, täytyy olla yhteisesti hyväksytyt säännöt tutkimusten menetelmistä, jotta tuloksiin voi luottaa. Hyvän tutkimuksen raportista käy selvästi ilmi, mitä on tehty ja miten. Keskityin tutkielmassani tutkimuksiin, jotka on tehty lapsille, joilla on lukemisen vaikeuksia tai he kuuluvat johonkin lukivaikeuden riskiryhmään. Varhainen lukivaikeuden riskin tunnistaminen antaa mahdollisuuden siihen, että kielellisiä taitoja voidaan harjoittaa jo ennen varsinaista lukemaan opettelua. Tutkimuskysymykseni oli ”Millainen on metodologinen laatu interventiotutkimuksissa, joissa tarkastellaan digitaalisten oppimispelien vaikutusta sellaisten lasten lukemisen taitoihin, joilla on lukemisvaikeuksia tai riski lukivaikeuksiin?”
Tutkimuksen menetelmät
Tutkielman menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, mikä toteutettiin PRISMA-ohjeistusta hyödyntäen. Tutkimukset etsittiin viidestä kasvatustieteen ja käyttäytymistieteen alan tietokannasta. Tutkimukset oli julkaistu kymmenen vuoden sisällä, ne olivat englanninkielisiä ja vertaisarvioituja. Kohderyhmänä olivat lapset, joilla oli lukemisen vaikeuksia tai lukivaikeusriski. Interventioissa pyrittiin vaikuttamaan digitaalisten oppimispelien avulla lukemisen taitoihin. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 13. Tutkimusten laatua arvioitiin EPHPP-viitekehyksen kriteerien pohjalta.
Tutkimuksen tuloksia
Tutkimuksista suurin osa arvioitiin EPHPP:n kriteereillä kokonaisluokitukseltaan vahvoiksi. Kaksi tutkimusta arvioitiin heikoiksi ja kolme kohtalaisiksi. Tutkimusasetelman osalta kaikki tutkimukset olivat vahvoja, valikoitumisharhan ja sokkouttamisen osalta taas kaikki olivat vain kohtalaisia. Eniten kehitettävää tämän katsauksen perusteella oli tiedonkeruumenetelmien luotettavuuden osoittamisessa ja osallistujien keskeytysten raportoinnissa. Tutkielman tulosten perusteella lukemisen taitojen kehittämiseen suunniteltujen digitaalisten oppimispelien interventiotutkimusten tuloksiin voi suurimmaksi osaksi luottaa. Mitä enemmän oppimispelien toimivuudesta lukemisen taitojen harjoittamisessa saadaan näyttöä, sitä enemmän niitä toivottavasti kehitetään. On tärkeää, että oppimispelien suunnittelussa kiinnitetään tarpeeksi huomiota pelin opetuksellisten ansioiden lisäksi niiden viihdyttävyyteen, jotta pelaaminen on aidosti motivoivaa. Tulevaisuudessa ei toivottavasti ole enää helppoa erottaa digitaalisia oppimispelejä ja kaupallisia viihdepelejä toisistaan, vaan opetuksellinen sisältö saadaan istutettua peleihin saumattomasti ja pelillisyydestä tinkimättä.
Satu Hirvonen
Digitaaliset oppimispelit lukemisen taitojen harjoittamisessa lapsilla, joilla on lukemisen vaikeuksia tai riski lukivaikeuteen – Interventiotutkimusten laadun arviointia