Tutkimuksen taustasta ja tarkoituksesta
Lastenkirjallisuuden merkitys ja rooli lapsen elämässä voi olla hyvin keskeinen ja kokonaisvaltainen, sillä kirjallisuutta luetaan niin kotona viihteenä kuin koulussa osana opetusta ja kasvatusta. Myös varhaiskasvatuksessa lastenkirjallisuus on tärkeä työväline, jonka avulla on mahdollista päästä käsiksi mitä erilaisimpien aiheiden ja ylipäänsä oppimisen äärelle. Tässä tutkimuksessa kiinnostus kirjallisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kohdistuu ensisijaisesti lapsille suunnattujen kuvakirjojen kieliin sekä kielellisiin valintoihin, joita jatkuvasti moninaistuvassa maailmassa on merkityksellistä tarkastella. Rastas (2013) on oivaltavasti todennut, että kirjallisuus sosiaalistaa lapsia yhteiskunnan jäseniksi, kansalaisiksi ja maailmankansalaisiksi. Pienelle lapselle päiväkoti onkin kuin yhteiskunta pienoiskoossa: moninaistuva maailma tarkoittaa myös moninaisuutta varhaiskasvatuksen arjessa.
Tutkimuksessani kielimaiseman käsite on hyvin keskeinen, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella aineistoksi valittuja kuvakirjoja nimenomaan niiden kielimaisemaa moninaistavien mahdollisuuksien näkökulmasta. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että kirjallisuudella on keskeinen rooli instituutioihin, kuten kouluihin, muodostuvan kielimaiseman kannalta. Koska tutkimuksen taustalla vaikuttaa konstruktionistinen näkemys kielestä osana todellisuutta ja todellisuuden rakentumista, tarjoavat kuvakirjat hedelmällisen tarkastelun kohteen siitä, kuinka ne osaltaan esittävät ja rakentavat sosiaalista todellisuutta erilaisten kielellisten valintojen ja diskurssien kautta.
Tutkimuksen toteutuksesta
Tutkimus toteutettiin diskursiivisena luentana, jossa asetettiin sekä kuvakirjojen teksti että kuvitus kriittisen tarkastelun kohteeksi. Aineistona tutkimuksessa toimi yhdeksän suomalaista ja ajankohtaista kuvakirjaa, jotka havainnollistavat monipuolisesti tutkimuksen kohdetta eli kielimaisemaa. Lopulliset kuvakirjavalinnat tehtiin yhteistyössä erään kirjaston henkilökunnan kanssa. Aineiston analyysiin sovellettiin kriittistä diskurssianalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista
Tutkimuksen kohteena olleissa kuvakirjoissa moninainen kielimaisema esitettiin yhteiskunnan luonnollisena tilana, jossa limittäin vaikuttavat kielet ja esimerkiksi erilaiset puheen tavat sekä murteet kuuluvat kaikki osaksi lasten ja perheiden arkea. Tutkituista kuvakirjoista oli löydettävissä kolme selkeästi erottuvaa ja kielimaisemaa moninaistavaa diskurssia, jotka nimesin seuraavasti: 1) moninaiset kielet osana lasten arkea ja todellisuutta, 2) kieleilyyn kannustaminen ja aktiivinen kielellinen toimijuus sekä 3) yksilöllisten ja vaihtelevien kielirepertuaarien puolesta puhuminen. Tutkimustuloksien perustella näkisin, että kuvakirjat ovat rikas väline hyödynnettäväksi silloin, kun halutaan valita kielimaisemaa moninaistavia opetusmateriaaleja varhaiskasvatukseen.
Opettajalla on työssään valta ja vastuu tehdä valintoja – myös käyttämiensä opetusmateriaalien välittämän arvomaailman suhteen. Jatkossa voisi olla merkityksellistä tutkia, kuinka opettajat toteuttavat monikielisyyttä ja kielitietoisuutta edistävää pedagogiikkaa käytännössä eli varhaiskasvatuksen arjessa. Tarjoavatko opetuksessa hyödynnettävät kirjat lapsille moninaisia mahdollisuuksia samaistumisen kokemuksiin? Entä voiko teosten tarinoiden ja kuvitusten kautta laajentaa ymmärrystään sekä voimaantua? Ja edelleen, voisiko kirjallisuutta valita siten, että yhteiskunnassa hiljaiset tai hiljennetyt äänet saadaan kuuluviin? Näiden kysymysten äärelle pysähtyminen voi parhaimmillaan saada konkreettista muutosta aikaan: yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta moninaisten ihmisten, tapahtumien ja teemojen näkyväksi tekeminen on merkityksellistä.
Annika Ruotsalainen
Moninaistuva kielimaisema – Lasten kuvakirjallisuuden luenta kielitietoisuuden näkökulmasta