Mielenterveystaidot lisäävät kaikkien koululaisten hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että luokanopettajat ovat hyvässä asemassa kyseisten taitojen opetuksessa, mutta opettajien kuormitukseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja olemassa olevien resurssien jakamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Mielenterveyskysymysten korostuminen nykyaikana
Mielenterveys ja sen haasteet ovat olleet suuresti esillä viime vuosina. Lisää näkyvyyttä mielenterveyden haasteille on aiheuttanut koronapandemia. Kuitenkin jo ennen pandemiaa aiheesta keskusteltiin julkisuudessa paljon. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyskysymykset ovat aiheuttaneet huolta.
Mielenterveys on kuitenkin muutakin kuin vain sen haasteet tai ongelmat. Mielenterveys itsessään on mielen hyvinvointia, eli positiivista mielenterveyttä. Positiivista mielenterveyttä voidaan edistää ja sen edistämisestä on hyötyä mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisyssä, sekä kaikissa elämäntilanteissa olevien ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Mielenterveystaidot ovat taitoja, joiden avulla mielenterveyttä voidaan edistää. Näitä taitoja ovat esimerkiksi tunne-, vuorovaikutus- ja tietoisuustaidot. Erityisesti lapsuus ja nuoruus ovat elämänvaiheita, jotka vaikuttavat koko elämänmittaiseen mielenterveyteen, ja peruskoulu kaikki lapset ja nuoret tavoittavana instituutiona tarjoaa mielenterveyden edistämiselle juuri tässä elämänvaiheessa erinomaisen mahdollisuuden. Myös yksi koulun päätehtävistä on koko kouluyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen.
MIELI ry ja Hämeenlinnan kaupunki ovat kehittäneet yhteistyössä mielenterveystaitojen edistämiseen peruskoulussa tarkoitetun, opetussuunnitelman mukaisen Hyvän mielen taitomerkin. Hyvän mielen taitomerkki on sähköinen ja avoin materiaali, jonka avulla lyhyen koulutuksen saanut opettaja voi opettaa mielenterveystaitoja muun opetuksen ohessa ja yhteydessä.
Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tutkia luokanopettajien käsityksiä ja näkemyksiä mielenterveystaidoista ja niiden edistämisestä alakoulussa, sekä heidän kokemuksiaan Hyvän mielen taitomerkistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa näiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien asiantuntijoiden ajatuksista koskien positiivisen mielenterveyden edistämistä alakoulussa. Tämä tieto voisi olla avuksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä koulussa ja elämässä ylipäätään.
Luokanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin. Aineisto tutkimusta varten kerättiin etähaastatteluin videoyhteyksien avulla. Haastateltuja luokanopettajia oli viisi, ja he olivat käyttäneet työssään Hyvän mielen taitomerkkiä puolesta puoleentoista lukuvuoteen. Osa haastatelluista oli ollut myös mukana kehittämässä Hyvän mielen taitomerkkiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Yhteistyön lisääminen voisi edistää mielenterveyttä kouluyhteisössä
Tutkimuksen tuloksina saatiin selville, että haastatellut luokanopettajat näkivät mielenterveystaitojen opetuksen sopivan hyvin kouluun. Mielenterveystaidot vahvistavat haastateltujen mukaan oppilaiden omaa henkilökohtaista hyvinvointia, edistävät heidän oppimistaan sekä lisäävät yhteisöllisyyttä. Hyvän mielen taitomerkin he näkivät rytmittävän ja jäsentävän mielenterveystaitojentaitojen opetusta, sekä syventävän sitä. Samalla opettajat kokivat, että materiaalia oli tarvittaessa helppo soveltaa muihin hyväksi koettuihin materiaaleihin. Hyvän mielen taitomerkin nähtiin myös helpottavan mielenterveyskysymyksistä keskustelua.
Koulun toimintakulttuurin ja eri ammattilaisten välisen yhteistyön nähtiin olevan avainasemassa mielenterveyden edistämisessä alakoulussa. Kiinnittämällä huomiota jo olemassa oleviin voimavaroihin ja niiden jakamiseen mielenterveyden näkökulmasta, voitaisiin tutkimuksen mukaan saavuttaa paljon. Tutkimuksen tuloksien mukaan luokanopettajalla olisi hyvä mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden mielenterveyteen positiivisesti, mutta lisääntyvät opetuksen ulkopuoliset työt vaikeuttavat tätä. Koko koulun yhteisen sitoutumisen mielenterveystaitojen edistämiseen nähtiin auttavan eniten.
Jatkotutkimuksena olisikin mielenkiintoista perehtyä tarkemmin koko koulun yhteiseen lähestymistapaan mielenterveystaitojen edistämisessä. Mitä se tarkoittaisi resurssien ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista? Miten resursseja ja yhteistyötä pitäisi jakaa ja järjestää, jotta mielenterveyttä ja hyvinvointia voitaisiin lisätä kouluyhteisössä? Käsitteellisellä tasolla olisi myös mielenkiintoista pohtia koko koulun lähestymistavan, mielenterveystaitojen ja pedagogisen hyvinvoinnin yhteyksiä ja täydentävyyksiä. Pedagoginen hyvinvointi sisältää ajatuksen hyvinvoinnin lisäämästä oppimisesta ja oppimisen lisäämästä hyvinvoinnista. Molempia on varmasti tarpeen edistää myös tulevaisuuden koulussa. Myös koulutyytyväisyyden, oppimisen ja mielenterveyden lisäämisen yhteyksiä olisi mielenkiintoista tutkia.
Juha-Pekka Petäinen
Luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia mielenterveystaidoista ja niiden edistämisestä: näkökulmana Hyvän mielen taitomerkki