Taustaa
Työn muokkaus on keino parantaa työntekijän ja työn välistä yhteensopivuutta, mikä puolestaan heijastuu usein positiivisesti työntekijän hyvinvointiin, sitoutumiseen ja motivaatioon. Työtä muokatessaan työntekijät tekevät muutoksia työhönsä heidän omista tarpeistaan käsin, ja sitä kautta tekevät työstään itselleen merkityksellisempää. Tutkimustietoa työn muokkauksesta ja sen yhteydestä etenkin työn merkityksellisyyteen on kuitenkin olemassa toistaiseksi vain hyvin vähän.
Rehtoreilla on Suomessa keskeinen rooli koulun johtamisessa, kehittämisessä ja opettajien tukemisessa. Rehtoreiden työhyvinvointi tai -pahoinvointi, motivaatio ja vaihtuvuus voivat heijastua suoraan oppilaiden oppimistuloksiin ja opettajien hyvinvointiin. Siten on mielestäni erityisen tärkeää ymmärtää ja tukea niitä keinoja, jotka mahdollisesti edistävät rehtoreiden työn merkityksellisyyttä ja heidän sitoutumistaan kouluyhteisöön.
Tutkimustehtävä
Tutkielmani tarkoituksena oli tutkia rehtoreiden työn muokkausta ja sen yhteyksiä työn merkityksellisyyteen ja työhön sitoutumiseen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko työn merkityksellisyys yhteydessä rehtoreiden työhön sitoutumiseen. Työn muokkausta tarkasteltiin työn vaatimus-voimavaramallin pohjalta, jonka avulla on tunnistettu ne työn osa-alueet, joita työntekijän on mahdollista muokata. Vaatimus-voimavaramallin mukaisessa määritelmässä työn muokkaaminen on jaettu neljään ulottuvuuteen, jotka ovat sosiaalisten voimavarojen lisääminen, strukturaalisten voimavarojen lisääminen, haastavien vaatimusten lisääminen ja kuormittavien vaatimusten vähentäminen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielmassa käytetty aineisto oli osa Rehtoribarometri 2022 -tutkimusta, joka kartoittaa suomalaisten rehtoreiden hyvinvointia työn voimavarojen ja vaatimusten näkökulmasta. Aineisto kerättiin keväällä 2022 strukturoidulla kyselylomakkeella, joka lähetettiin Suomen Rehtorit ry:n toimesta kaikille Suomen n. 1200 rehtorille. Aineistossa oli yhteensä 841 vastaajaa, joista naisia oli 63.9 %. Vastanneiden keski-ikä oli 51.7 vuotta. Aineisto analysoitiin hierarkkisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaiset rehtorit kokevat työssään runsaasti merkityksellisyyttä ja ovat keskimääräisen sitoutuneita työhönsä. Työn muokkaaminen työn strukturaalisia voimavaroja, kuten oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia lisäämällä, odotetusti edisti rehtoreiden työssä kokemaa merkityksellisyyttä ja heidän sitoutumistaan työhönsä. Työn strukturaalisia voimavaroja lisäämällä rehtorit voivat kehittyä työssään ammatillisesti ja löytää heille paremmin sopivia työskentelytapoja. Myös aikaisemmassa tutkimuksessa ammatillinen kehittyminen on ollut tärkeä rehtoreiden työn merkityksellisyyden kokemuksen osatekijä. Tulosten perusteella kuormittavien vaatimusten vähentäminen esimerkiksi työtehtäviä yksinkertaistamalla ja niitä karsimalla puolestaan heikensi rehtoreiden työn merkityksellisyyttä ja työhön sitoutumista. Tämäkin tulos oli odotettu, sillä työn kuormittavat vaatimukset ovat usein niitä tekijöitä, jotka estävät työntekijän henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi rehtoreiden työn muokkausta tukevien koulutusten ja interventioiden suunnittelussa ja kehittämisessä, jotta rehtorit saisivat enemmän tukea ja työkaluja oman työnsä muokkaamiseen.
Tytti Koskinen
Työn muokkaamisen yhteys rehtoreiden työn merkityksellisyyteen ja työhön sitoutumiseen