Tutkimuksen tausta
Osaamisen kehittäminen on tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa niin organisaatioiden kuin yksilöiden näkökulmasta. Coachingilla eli valmentamisella voidaan aiempien tutkimusten mukaan tukea osaamisen kehittymistä. Sen vuoksi, halusinkin maisterintutkimuksellani syventää ymmärrystä valmentajien kokemuksesta, millaisissa osaamisen kehittämisen tarpeissa valmennuksen pariin hakeudutaan ja milloin valmentajat voivat auttaa. Samalla on kuitenkin tärkeää ymmärtää, mikä voi estää osaamisen kehittymisen valmennusprosessin aikana. Lisäksi, jotta tiedetään, onko osaaminen valmennusprosessin myötä kehittynyt, on syytä ymmärtää valmennuksen arviointia hieman tarkemmin.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä coachingin eli valmennuksen hyödyntämisestä osana työelämän osaamisen kehittämistä. Tällä tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä siitä, millaisissa osaamisen kehittämisen tarpeissa valmennus voi tukea yksilöitä ja organisaatioita, mikä saattaa estää osaamisen kehittymisen valmennusprosessin aikana ja miten valmennuksen vaikutusta osaamisen kehittymiseen voidaan arvioida.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, haastattelemalla kuutta työelämän valmennuksen parissa työskentelevää valmentajaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kevään 2023 aikana. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin teemoitellen. Tulokset esitettiin jatkotutkimusehdotusten kera.
Tulokset ja johtopäätökset
Tämän tutkimuksen perusteella valmennuksen pariin hakeudutaan moninaisista syistä ja valmentajat kokevat voivansa tukea monissa osaamisen kehittämisen tarpeissa. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista oli, että työelämän valmennusta hyödynnetään pääasiassa johtajuuden kehittämisessä. Myös aiempi tutkimus tuki tätä. Osa tutkimuksen haastateltavista oli kuitenkin sitä mieltä, että coachingia ei hyödynnetä suomalaisessa työelämässä niin paljoa kun sitä voitaisiin. Se kuuluu ainakin vielä pääasiassa johdolle ja HR:lle, mutta sillä voisi olla potentiaalia muuhunkin.
Keskeisimmiksi esteiksi osaamisen kehittymiselle valmennusprosessin aikana nousi ensinnäkin organisaatio; mikäli organisaatiossa ei ole osaamisen kehittämistä tukeva kulttuuri tai johto ei tue osaamisen kehittymistä, ei sitä voi tapahtua. Toisaalta myös yksilö itse nähtiin oman osaamisensa kehittymisen esteenä; erityisesti itsensä johtamistaidot, kuten ajanhallinta ja oma motivaatio, mainittiin osaamisen kehittymistä estäviksi tekijöiksi.
Kaikki haastatellut valmentajat pitivät tärkeänä arvioida valmennuksen vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Yleisin valmennuksen vaikutuksen arviointitapa oli palaute. Osa valmentajista kuitenkin koki valmennuksen vaikutuksen arvioinnin hankalaksi. Myös aiemmat tutkimukset toteavat, ettei valmennukselle ole yhtenäisiä arviointikriteereitä.
Coachingilla eli valmennuksella voidaan siis tukea osaamisen kehittymistä moninaisissa tarpeissa. Valmennuksesta voisi tulevaisuudessa hyötyä useampikin yksilö ja organisaatio, kunhan organisaatiot mahdollistavat osaamisen kehittymistä edistävän kulttuurin ja yksilöt ovat valmiita sijoittamaan aikaansa sekä resurssejaan osaamisen kehittämiseen.
Tiina Koskinen
Työelämän osaamisen kehittämisen tukeminen coachingin eli valmennuksen avulla