Tausta
Maito on yhä merkittävä osa Suomen ruokakulttuuria, vaikka sen käyttö erityisesti ruokajuomana on vähentynyt vuosien varrella. Maitotuotteiden, kuten jogurtin ja juustojen, käyttö on puolestaan lisääntynyt vähitellen 1950-luvulta lähtien. Aivan viime aikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa maidon käytön vähentämisestä on alettu puhua yhtenä keinona hillitä ilmastonmuutosta. Maidolle on kehitetty erilaisia kasviperäisiä korvikkeita, joita pidetään maitoa ympäristöystävällisempinä.
Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita maidon käytöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista Suomessa vuosikymmenestä toiseen. Yhteishyvä valikoitui aineistoksi, sillä sitä on julkaistu vuodesta 1905 lähtien ja sillä on laaja levikki ja lukijakunta, eikä maitoa ole vielä tutkittu aikakauslehtien esittämänä.
Tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää tarkemmin maidon roolia suomalaisessa ruokakulttuurissa vuosien varrella aikakauslehden näkökulmasta. Tehtävää varten selvitettiin, minkälaisia maitoon liittyviä artikkeleita, mainoksia ja ruokaohjeita Yhteishyvästä löytyi vuosina 1950–2022. Lisäksi otettiin selvää, minkälaisia maitoon liittyviä käytäntöjen elementtejä Yhteishyvästä voitiin tunnistaa ja miten käytännöt ovat vuosien varrella muuttuneet.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona olivat Yhteishyvä-lehdet, joita tarkasteltiin 1950-luvulta lähtien noin viiden vuoden välein vuoteen 2022 asti. Rajaus perustui maidon kulutuksesta tehtyihin tilastoihin, joiden perusteella maidon käyttö alkoi vähentyä 1950-luvulla. Yhteensä lopulliseen tarkasteluun valikoitui 97 lehteä, 93 artikkelia, 42 mainosta ja 31 ruokaohjetta. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla erityisesti teemoittelua käyttäen. Käytäntöjen teoriaa hyödynnettiin myös analyysin tukena.
Tulokset ja johtopäätökset
Aineistosta muodostui maidontuotannon, ruokakulttuurin, terveyden ja vastuullisuuden teemat. Teemoista tuotanto painottui aikaisempien vuosien lehtiin ja siihen liittyvää sisältöä oli paljon. Tähän saattoi vaikuttaa se, että Yhteishyvä oli aikaisemmin maataloutta painottava lehti. Karjatilojen vähenemistä tapahtui Suomessa 1960-luvulta lähtien, mikä todennäköisesti myös vaikutti teeman vähenemiseen lehdissä myöhempinä vuosina. Ruokakulttuuriin liittyvää sisältöä löytyi koko tarkastelujaksolta. Maito oli Yhteishyvän sisältöjen perusteella suomalaisille arkinen tuote ja sitä käytettiin ainakin ruokajuomana, kahvin kanssa, ruoanlaitossa ja välipaloissa. Ruokakulttuuriin liittyvät sisällöt muuttuivat enemmän kasviperäisyyttä ja ulkomaisia vaikutteita painottuviksi myöhemmissä lehdissä. Terveyssisällöissä korostuivat aluksi hygienia ja säilyttäminen, kun esimerkiksi jääkaappia ei vielä ollut kaikissa kotitalouksissa. Terveyssisällöt muuttuivat sen mukaan, mikä milloinkin koettiin terveelliseksi. Vielä 1950-luvulla terveyttä edustivat voi ja rasvainen maito, kun taas 1970–80-luvuilla margariinin ja rasvattoman maidon käyttöä alettiin edistää aktiivisemmin esimerkiksi asiantuntija-artikkeleissa ja mainoksissa. Vastuullisuuden teemaa löytyi vasta 2000-luvun lehdistä, jolloin sisällöissä alkoi näyttäytyä ilmastonmuutoksen torjunta ja kasviperäisyyteen kannustaminen esimerkiksi maidon kasviperäisten korvikkeiden mainoksissa.
Lehdistä tunnistettiin myös käytäntöjen elementtejä eli materiaaleja, osaamisia ja merkityksiä. Materiaalit, kuten esimerkiksi maitotuotteet, vaihtuivat vähitellen oman tilan ternimaidosta muihin maitotuotteisiin ja kasviperäisiin vaihtoehtoihin kuten soijajogurttiin. Osaamiset, kuten tiedot maidon terveys- ja ympäristövaikutuksista, lisääntyivät. Merkityksistä maidon tärkeys korostui erityisesti aiemmissa lehdissä, kun esimerkiksi maidon tuomaa omavaraisuutta pidettiin Suomen kannalta keskeisenä. Myöhemmissä lehdissä maidon käyttöä välillä kyseenalaistettiin terveys- tai ilmastosyistä.
Tutkimus tuotti uutta tietoa Yhteishyvän maitoon liittyvistä sisällöistä ja käytännöistä sekä niiden muutoksista vuosien varrella. Yhteishyvän sisältöjen muutoksen voi katsoa kuvaavan yleistä ajan kehitystä Suomessa maidon käytön kannalta. Vaikka maidon merkitys on vuosien varrella pienentynyt, sen käyttö kuuluu edelleen suomalaisten arkeen. Tulevaisuudessa on mahdollista, että maidon käyttö vähenee ja erilaisten maidon kasviperäisten korvikkeiden käyttö vähitellen lisääntyy, koska niiden on todettu olevan maitoa ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja.
Saara Miikkulainen
Ternimaidosta soijajogurttiin – Maitoa käsittelevät sisällöt ja käytäntöjen muutokset Yhteishyvä-lehdessä vuosina 1950–2022