Tutkimustehtävä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten draamatyötavat soveltuvat kotitalousopetuksen opettamiseen sekä miten kotitalousopettajat ja oppilaat kokevat opettamisen ja oppimisen draaman keinoin. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan draamatyötapojen hyödyntämisen mahdollisuuksia, esteitä ja keinoja niiden purkamiseen kotitaloudessa. Aikaisempia tutkimuksia aiheesta on todella vähän, jolloin draamakasvatuksen ja kotitalouden yhdistäminen nähdään myös melko uutena ja monelle vieraana aiheena. Tästä huolimatta se koetaan potentiaaliseksi yhdistelmäksi tulevaisuuden opetuksen ja oppimisen tukena. Tutkimuksen avulla on mahdollista pohtia, pystyttäisiinkö kotitalouden opetusmenetelmiä kehittämään draamatyötapojen avulla sekä miten niiden hyödyntämisellä voitaisiin vaikuttaa oppilaiden oppimiseen kotitalousopetuksessa. Aihetta on tärkeää tutkia juuri oppilaiden paremman oppimisen, kotitalouden opetusmenetelmien ja koko opetuksen kehittämisen kannalta. Draamakasvatuksen ja kotitalousopetuksen yhdistäminen mahdollistaa runsaasti erilaisia kehittämis- ja edistämismahdollisuuksia oppimiseen, opetukseen, opettajien ja oppiaineiden väliseen yhteistyöhön sekä koko koulun yhteisön kehittämiseen.
Aineiston keruu
Tutkimuksen aineisto kerättiin opetuskokeilun avulla. Opetuskokeilu toteutettiin yhdessä pääkaupunkiseudun yläasteella kolmelle eri yhdeksännen luokan ryhmälle. Opetuskerroilla käsiteltiin asioita satokaudesta, satokauden tuotteista ja lähiruoasta draamaharjoitusten kautta. Opetuskerrat olivat kestoltaan 2×45 minuutin pituisia. Tutkija suunnitteli ja toteutti itse niin tuntisuunnitelmat kuin oppitunnit. Opetuskokeilu piti sisällään kolmen eri kotitalousopettajan haastattelut, oppilaiden palautekyselylomakkeen vastaukset sekä tutkijan havainnoinnin oppitunteja pitäessään. Oppilaiden palautekyselylomakkeeseen saatiin vastauksia 47 oppilaalta. Tutkijan omien havaintojen tarkoituksena oli tukea haastatteluista ja palautekyselylomakkeesta saatuja havaintoja. Oppituntien jälkeen tutkija kirjoitti muistiinpanoja ylös omista havainnoistaan. Tutkimuksen analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulokset
Oppilaiden ja opettajien suhtautuminen opetuskokeilun oppitunteihin erosivat jonkin verran toisistaan. Oppilaat suhtautuivat varsinkin alkuun oppituntiin melko kielteisesti ja epäsuotuisasta, minkä myös opettajat huomasivat. Tähän suurimpana syynä selvisi se, että oppilaat olisivat halunneet totuttuun tyyliin tehdä ruokaa. Lisäksi oppilailla ei juurikaan ollut aikaisempaa kokemusta draamatyötapojen käyttämisestä kotitaloudessa eivätkä oppilaat tunteneet toisiaan kovinkaan hyvin, koska heidän valinnaisryhmänsä koostuivat eri luokan oppilaista. Tästä huolimatta joissakin palautekyselylomakkeen vastauksissa nostettiin esille myös positiivisia asioita, kuten vaihtelun merkitys ja parempi muistijälki. Vastauksien perusteella voidaan todeta, että suurin osa oppilaista kuitenkin oppi asioita hyvin tai todella hyvin oppituntien aikana. Opettajat suhtautuivat opetuskokeiluun myönteisemmin kuin oppilaat ja olivat sitä mieltä, että draamatyötapoja voitaisiin hyödyntää jatkossakin kotitalousopetuksessa. He vain olivat vähän eri mieltä siitä, miten ja milloin käyttäisivät draamatyötapoja opetuksen tukena kotitaloudessa. Esimerkiksi eroja syntyi siinä, mille luokka-asteille opettajat toteuttaisivat opetusta draaman keinoin kotitaloudessa ja kuinka kauan käyttäisivät aikaa sille oppitunnista.
Kotitalousopetuksen hyödyntämisen mahdollisuuksina nähtiin muun muassa oppilaiden muistijäljen ja ryhmädynamiikan paraneminen sekä tulevaisuuden kannalta tärkeiden taitojen, kuten yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen. Lisäksi draamatyötavat säilyttäisivät kotitalouden oppiaineelle tyypillisen toiminnallisuuden ja käytännön tekemisen. Esteiksi koettiin puolestaan esimerkiksi luokkatilat, opettajan omat tiedot ja taidot aiheesta sekä oppilaiden ikä tai kokemattomuus draamatyötapojen käyttämisestä. Luokkatilaan liittyvää estettä lähdettäisiin purkamaan esimerkiksi luokkatilan vaihtamisella tai siirtämällä opetus ulos. Riittävä oppituntien suunnitteleminen, opettajan tietojen ja taitojen kehittäminen sekä hyvä oppilaan- ja ryhmäntuntemus nähdään myös keskeisinä keinoina esteiden purkamisessa. Lisäksi on tärkeää, että oppilaat tottuisivat draamatyötapojen käyttämiseen jo ala-asteelta lähtien.
Emmi Rajala
Kokemuksia draamatyötapojen soveltamisesta kotitalousopetuksessa