Tutkielman taustaa
Tutkielmassani tarkasteltiin opettajien kokemuksia liittyen oppilaiden osallisuuden tukemiseen. Pyrin selvittämään mikä opettajien mukaan on oppilaiden osallisuuden merkitys ja miten heidän mukaansa oppilaiden osallisuutta voidaan tukea. Lisäksi tarkoituksena oli tuoda esiin mahdollisia haasteita, joita opettajat saattavat kokea oppilaiden osallisuuden tukemiseen liittyen ja tarkastella niitä. Oppilaiden osallisuus on nykyään osa suomalaisen peruskoulun toimintakulttuuria ja se on nostettu keskiöön Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014). Oppilaiden osallisuuden tukeminen on hyvin tärkeää. Sen avulla rakennetaan turvallista koulua. Kun oppilaat pääsevät osallistumaan toiminta- sekä toteutustapojen suunnitteluun, on heidän motivaationsa parempi ja toiminnan tulokset paranevat. Lisäksi oppimisympäristö, jossa oppilaan on mahdollista toimia aktiivisena toimijana, on tärkeä identiteetin rakentumisessa. Opettajien ymmärrys on usein ehto oppilaiden osallisuuden toteutumiselle, ja opettajat ovatkin sen takia erityisen tärkeässä asemassa oppilaiden osallisuuden tukemisessa. Vaikka oppilaiden osallisuuden tärkeys tiedostetaan, on suomalainen peruskoulu osoittanut puutteita osallisuusoikeuden osalta.
Tutkielman toteutus
Tutkielma on toteutettu laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tässä tutkielmassa aineisto tuotettiin haastattelemalla viittä ala-asteella toimivaa opettajaa. Haastattelut toteutettiin mukaillen teemahaastattelun sekä puolistrukturoidun haastattelun piirteitä. Lisäksi haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja etäyhteyksien avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimukseen osallistuneet opettajat kokivat oppilaiden osallisuuden tärkeäksi asiaksi ja, että sillä on vaikutusta esimerkiksi oppilaiden koulumotivaatioon sekä yhteisöön kuulumisen tunteeseen. Opettajien mukaan oppilaiden osallisuutta voidaan tukea monilla erilaisilla keinoilla ja lähestymistavoilla. Näitä olivat esimerkiksi oppilaiden mukaan ottaminen suunnitteluun, se, että opettaja vähentää omaa puhettaan ja antaa oppilaiden äänelle tilaa sekä oppilaiden kanssa keskustelu ja heidän mielipiteidensä kuuleminen koulussa. Opettajat nostivat haastatteluissa esiin erinäisiä asioita, joiden he ovat kokeneet haastavan oppilaiden osallisuuden tukemista. Näitä olivat esimerkiksi resurssien puute, osallisuuden vastaiset asenteet sekä opettajien koulutuksen puutteellisuus. Tutkielmassani nostin esiin, että lasten parissa työskentelevien koulutusohjelmiin tulisi lisätä koulutusta oppilaiden osallisuuteen liittyen, sillä koulutuksen puutteellisuuden voidaan nähdä vaikuttavan oppilaiden osallisuuden tukemiseen suoraan, mutta myös muiden haasteiden kautta. Se että opettajat nostivat esiin monia erilaisia keinoja ja lähestymistapoja on tärkeää, jotta oppilaiden osallisuus toteutuisi yhdenvertaisesti. Pohdin myös tutkielmassani helpottaisiko oppilaiden osallisuuden tukemista, jos oppilaiden osallisuus määriteltäisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin tai jos sille määriteltäisiin minimivaatimustasot?
Jatkoa ajatellen
Tutkielma toi tärkeää tietoa siitä, minkälaisia keinoja opettajilla on tukea oppilaiden osallisuutta sekä siitä minkälaiseksi he kokevat sen. Vaikka tutkielmassani nousi esiin, että haastateltavat kokivat oppilaiden osallisuuden tärkeäksi asiaksi, niin aikuisten asenteissa oppilaiden osallisuutta kohtaan on havaittu puutteita ja opettajien asenteita oppilaiden osallisuutta kohtaan tulisi tutkia lisää. Lisäksi pohdin tutkielmassani, että olisi mielenkiintoista tutkia tutkielman aihetta lasten näkökulmasta eli selvittää minkä asioiden oppilaat kokevat tukevan tai mahdollisesti estävän heidän osallisuuttaan.
Essi Hernesniemi
Opettajien kokemuksia oppilaiden osallisuuden tukemisesta alakoulussa