Suomen Olympiakomitea on kehittänyt yläkoululeiritystoiminnan edesauttamaan ja tukemaan yläkouluikäisten mahdollisuuksia yhdistää koulunkäynti ja tavoitteellinen urheilu. Opiskelun ja urheilun yhdistämisestä käytetään nimitystä kaksoisura, ja sillä pyritään takaamaan huippu-urheilijoille mahdollisuus kouluttautua ilman, että urheilu-ura kärsii. Yläkoululeiritys on tarkoitettu tavoitteellisesti urheileville yläkouluikäisille ja leirityksen aikana he pääsevät harjoittelemaan omaa urheilulajiaan sekä urheilijan elämäntaitoja. Omia koulutehtäviä tehdään leirityksen aikana itsenäisenä opiskeluna. Yläkoululeirityksiä järjestetään laajasti ympäri Suomea eri urheilukeskuksissa, vaikka toiminta on vasta alkuvaiheissa. Pyrin tutkielmallani saamaan tutkimustietoa yläkoululeirityksestä ja urheilijan elämäntaidoista, sillä aiempaa tutkimustietoa aiheesta ei juurikaan ole. Keskityin tutkielmassani Vierumäellä järjestettävään cheerleadingin yläkoululeiritykseen oman pitkän cheerleadingharrastustaustani takia.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa selvitin mitkä asiat Suomen Urheiluopisto Vierumäen cheerleadingyläkoululeirityksessä koetaan hyödyllisinä koulunkäyn-nin ja kilpaurheilun näkökulmista. Lisäksi selvitin nuorten, valmentajien ja opettajien näkemyksiä urheilijan elämäntaidoista ja niiden opetuksesta yläkoululeirityksen aikana. Keräsin aineistoni puolistrukturoiduilla haastatteluilla (urheilijat & valmentajat) sekä kyselylomakkeella (opettajat) ja lisäksi havainnoin Vierumäellä marraskuun 2022 yläkoululeiriä ja käytin tätä havainnointia tukemassa aineistoani. Analyysimenetelmänä tutkimuksessani toimi laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkimukseni tulosten perusteella yläkoululeiritykseen suhtaudutaan pääosin positiivisesti, mutta toiminnasta löytyi kehitettävääkin. Tutkimustuloksistani nousi esille, kuinka nuoret haluavat panostaa urheiluun sekä koulunkäyntiin, mutta yläkoululeirillä itsenäiseen opiskeluun kaivataan enemmän tukea nuorten urheilijoiden ja opettajien mukaan. Yläkoululeirin lajiharjoittelua pidettiin onnistuneena. Nuoret urheilijat pääsivät kehittämään omia cheerleadingin yksilötaitojaan ja valmentajat kokivat yksilön ohjaamisen olevan leirityksessä tärkeää, jotta nuori pääsee omiin tavoitteisiinsa. Urheilijan elämäntaidot näyttäytyivät tutkimustulosten perusteella hyvin samanlaisina urheilijoille, opettajille ja valmentajille. Tärkein urheilijan elämäntaito oli tutkimukseni mukaan oman arjen hallitseminen sekä itsestä huolehtiminen.
Tutkimukseni tulokset osoittivat, että yläkoululeiritys kaipaa opettajaa mukaan kehittämään yläkoululeirityksen koulupuolta ja mahdollisesti myös auttamaan urheilevia nuoria itsenäisessä opiskelussa leirien aikana. Tutkielmani pohdinnoissa mietin, millainen opettaja tukisi toimintaa parhaiten, kun yläkoulussa opettajat ovat yleensä yhden tai muutaman oppiaineen ammattilaisia eli kukaan ei osaisi opettaa kaikkia yläkoulun oppiaineita. Urheilun ja lajitaitojen harjoittelu olivat ymmärrettävästi pääpaino urheilukeskuksessa järjestettävässä yläkoululeirityksessä, ja mielestäni yläkoululeiritys tarjoaakin hyvän mahdollisuuden nuorelle harjoitella lajitaitojaan hieman intensiivisemmin kuin normaalissa arjessaan ja samalla kokeilla minkälaista urheilijan kaksoisura voisi tulevaisuudessa olla. Yläkoululeiritykseen voi osallistua eri puolilta Suomea ja näin ollen se tarjoaakin hyvän vaihtoehdon esimerkiksi niille, joilla ei ole mahdollisuutta urheilua painottavaan yläkouluun tai liikuntaluokkaan. Yläkoululeiritystoiminta on tutkimukseni mukaan antoisaa urheileville nuorille ja mielestäni heille tulisi jatkossakin tarjota monipuolisesti tukea ja mahdollisuuksia yhdistää oma tavoitteellinen urheilu ja koulunkäynti.
Annika Lindell
Tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen
Urheilijoiden, valmentajien ja opettajien kokemuksia cheerleadingin yläkoululeirityksestä ja urheilijan elämäntaidoista