Tutkimuksen taustaa
Maailmassa on jatkuva huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Koulu ei toimi vain akateemisten aineiden ja taitojen opettajana, vaan sen rooli on laajentunut käsittämään myös oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen. Koulun ja luokan ilmapiiri vaikuttaa lasten ja nuorten kehitykseen sekä oppimiseen ja sitä voidaankin pitää kouluarjen laadun ja luonteen mittarina. Myönteinen luokkailmapiiri on nähty vaikuttavan nimenomaan oppilaiden hyvinvointiin sekä kouluviihtyvyyteen. Myönteistä ilmapiiriä voidaan tutkitusti vahvistaa vahvuuspedagogiikalla, joka myös on yhteydessä oppilaiden onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen. Onnellinen ja hyvinvoiva yksilö on yhteydessä ympäristön ilmapiiriin, joten voidaankin todeta, että mitä hyvinvoivempia oppilaat koululuokassa ovat, sitä myönteisempi luokan ilmapiirin on.
Tutkimuksen toteutus
Nämä edellä mainitut syyt saivat minut kiinnostumaan luokkailmapiirin tutkimisesta ja siitä, voidaanko sitä todella parantaa käyttäen positiivisen pedagogiikan keinoja. Tässä monimenetelmällisessä interventiotutkimuksessa selvitin, voidaanko englanninkielinen MCI-ilmapiirimittari suomentaa ja sitä käyttäen selvittää, voidaanko positiivisen pedagogiikan interventiolla vaikuttaa erään 3-luokan kokemuksiin luokkailmapiiristä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena eli siinä kerättiin ja käsiteltiin niin määrällistä kuin laadullista aineistoa. Tutkimuksessa toteutettu interventio kesti 10 oppituntia, joissa käytettiin materiaalina monipuolisesti Lotta Uusitalon ja Kaisa Vuorisen Huomaa hyvä! -materiaaleja. Tutkimuksen määrällinen aineisto kerättiin tutkittavan luokan oppilailta (N=19) käyttäen ilmapiirimittaria ja laadullinen aineisto tutkittavan luokan opettajalta teemahaastattelulla. Tutkimuksessa toteutettiin kaksi mittausta, ennen interventiota ja sen jälkeen, joissa molemmissa toteutettiin oppilaiden kysely sekä opettajan haastattelu. Määrällinen aineistonhankinta sisälsi myös kontrolliryhmän (N=18) ilmapiirimittauksen. Määrällinen aineisto käsiteltiin parametrittomalla kahden riippumattoman otoksen Mann-Whitneyn U-testillä ja laadullinen aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Mittarin tarkasteleminen toteutettiin tarkastelemalla sen luotettavuutta sekä sisäistä yhtenäisyyttä.
Keskeiset tulokset
Osana tutkimusta käännetty MCI-mittari todettiin luotettavuustarkastelulla luotettavaksi ja toimivaksi. Alkumittauksissa selvisi, että tutkittavan luokan oppilaiden ja opettajan kokemukset luokkailmapiiristä yhtyivät ja erosivat ennen interventiota. Luokan opettajan kokemus luokan ilmapiiristä oli suotuisampi verrattuna oppilaiden kokemukseen. Intervention jälkeen opettaja koki, että positiivisen pedagogiikan interventio vaikutti myönteisesti luokan ilmapiiriin. Opettajan kokemuksen mukaan esimerkiksi luokan yhteenkuuluvuus sekä tyytyväisyys paranivat intervention aikana. Verrattuna opettajan kokemukseen, oppilaat kokivat, että interventiolla oli vähäisemmät vaikutukset luokan ilmapiiriin. Oppilaiden kokemuksen mukaan interventiolla oli kuitenkin myönteisiä vaikutuksia luokan yhteenkuuluvuuteen sekä sosiaalisiin jännitteisiin. Niin opettajan kuin oppilaiden kokemuksien mukaan positiivisen pedagogiikan interventiolla oli myönteinen vaikutus luokan yhteenkuuluvuuteen. Voidaankin siis todeta, että toteutettu interventio paransi tutkittavan luokan yhteenkuuluvuutta.
Johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että interventio paransi tutkittavan luokan yhteenkuuluvuuden kokemusta niin luokan opettajan kuin oppilaiden kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu samankaltaisia tuloksia, sillä positiivisen pedagogiikan on todettu synnyttävän luokan ilmapiiriin sellaista sosiaalista pääomaa, joka näkyy luokan yhteishengen kasvamisena. Luonteenvahvuuksiin syventymisen on myös nähty lisäävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yhteenkuuluvuuden kasvua voidaan selittää myös sillä, että positiivinen pedagogiikka ja sen toteutus on hyvinkin vuorovaikutteista ja myönteinen vuorovaikutus parantaa opettajan ja oppilaiden välisiä sekä keskinäisiä suhteita. Tutkimus nosti useita aiheita jatkotutkimuksille, joista suurimpana MCI-ilmapiirimittarin kehittäminen ja sen validointi käyttäen reilusti suurempaa otantaa.
Pro gradu -tutkielma: ”Huomaa hyvä! –intervention vaikutus luokkailmapiirin ulottuvuuksiin”
Emma Suorajärvi