Tutkimuksen taustaa:
Musiikin kulutus on ollut murroksessa viimeiset vuosikymmenet: suhteellisen nopeasti musiikin kulutus on siirtynyt fyysisen, levymuotoisen musiikin kuluttamisesta suoratoistetun, aina mukana kulkevan musiikin kuunteluun. Musiikki on arjessamme läsnä nykypäivänä kenties enemmän kuin koskaan ennen.Vaikka musiikin kuluttamista on tutkittu suoratoiston aikakaudella varsin paljon, ovat lapset jääneet vähemmälle huomiolle. Suomen musiikintuottajien IFPFI:n ja tekijänoikeusjärjestö Teoston vuosittain julkaisemat musiikin kulutuksen katsauksien nuorimmat vastaajat ovat kolmetoistavuotiaita. Osin suuntaus voi johtua siitä, ettei lasten musiikillisten mieltymysten mielletä olevan vielä kovin vakiintuneita. On kuitenkin näyttöä myös siitä, että kouluikään mennessä lapsille on kehittynyt preferenssejä sekä eriytyneitä mielipiteitä musiikin estetiikasta Lasten musiikinkulutuksen ja mieltymyksien tutkiminen on tärkeää myös uudistuvan musiikin opetuksen kannalta. Meillä tulisi olla tietoa lasten musiikillisesta maailmasta, jotta voimme kohdentaa ja kehittää opetusta aikakauden vaatimalla tavalla
Tutkimuksen toteutus:
Laadullinen haastattelututkimukseni tarkastelee, millaisia ovat tämän päivän viidesluokkalaisen musiikkimieltymykset. Käsittelin aihetta tutkimalla haastatteluryhmän lempimusiikkikappaleita, perusteita musiikkivalinnoille, sekä avoimuutta uudelle musiikille. Tutkimukseni aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla, jossa haastateltiin kuutta yhden helsinkiläisen peruskoulun oppilasta. Ennen haastattelua hankin tutkimusluvan Helsingin kaupungilta sekä osallistuneiden viidesluokkalaisten vanhemmilta sekä viidesluokkalaisilta itseltään. Haastatteluun osallistui viisi tyttöoletettua sekä yksi poikaoletettu, joten jakauma painottuu selkeästi tyttöihin. Ryhmähaastattelun aikana haastateltavat kuunnelivat ja arvioivat mieltymystään neljään musiikkinäytteeseen eri tyylilajeista. Musiikkinäytteitä kuultiin pop-, heavy-, etno- ja klassisen musiikin piiristä. Lisäksi ryhmähaastattelussa keskusteltiin haastateltavien tavallisesti kuuntelemasta musiikista.
Haastattelemani viidesluokkalaiset tiesivät omat mieltymyksensä tarkasti. Tuloksien mukaan he kuuntelevat rajattua määrää musiikkityylejä sekä varsin samantapaisia kappaleita. Musiikki, josta viidesluokkalaiset pitävät on tämän tutkimuksen perusteella nuortenkeskuudessa globaalisti tunnettua hittimusiikkia ja musiikin kuuntelua määrittää ikäryhmän keskuudessa kappaletasolla erityisesti lyhytvideopalvelu TikTok, joka vastaa musiikin leviämisestä. Puhuttaessa musiikkivalintojen motiiveista viidesluokkalaisten musiikkivalintoja näyttävät määrittelevän vallitsevat trendit. Viidesluokkalaiset näyttäisivät kuuntelevan joko aiemmin kuultua tai tarpeeksi lähellä omia mieltymyksiä olevaa sekä tarpeeksi tunnettua tai aikuismaista musiikkia. Musiikkivalinnan tuoman vireystilan tulee olla myös vireystilaltaan oikean kaltainen: musiikin ei selvästikään haluta olevan liian rauhallista, rajua, yksinkertaista tai monimutkaista. Tutkimukseeni osallistuneet vastaajat suhtautuivat varauksellisesti heille tuntemattomampiin musiikin lajeihin: popmusiikista pitäminen oli selkeästi suurinta, kun taas klassisen ja heavy metal -musiikin vähäisintä. Etnomusiikki näytteenä kuunneltu cumbia musiikki, jonka tyylipiirteitä osa tämänpäivän populaarimusiikista pitää sisällään, oli toisiksi suosittua.
Huolimatta siitä, että pienten lasten musiikillisista mieltymyksistä on saatavilla runsaasti tutkimusta, on selvitettävää vielä paljon. Vaikka lasten musiikin kuluttamisen tavat tunnetaan kohtuullisen hyvin, voivat pienten lasten musiikkitottumukset vaihdella iän, maan ja sukupuolen mukaan. Lisätutkimukset lasten musiikkimieltymysten kehittämisestä, mahdollisesta laajenemisesta tai kaventumisesta ja vaalimisesta antaisivat arvokasta tietoa. Tämä työ voisi edelleen auttaa vanhempia ja opettajia päättämään, milloin esitellä lapsille tuntematonta musiikkia ja kuinka pitää lapset avoimina ja innostuneina musiikin monimuotoisuudesta. Tarkasteltaessa lasten musiikkimieltymyksiä ja tapoja, jolla lapset tutustuvat heille miellyttävään musiikkiin, ei tiettyä musiikkimieltymystä tule paheksua tai kauhistella. Olennaista on ymmärtää musiikin potentiaali yksilön oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Musiikin opettaja voi hyödyntää tätä tietämystä niin, että jokaiselle lapselle ja nuorelle annettaisiin mahdollisuus löytää omat mieltymyksensä ja laajentaa maailmankuvaansa tutustumalla musiikin laajaan kirjoon.
Santeri Teppola
Viidesluokkalaisten musiikkimieltymykset: laadullinen haastattelututkimus helsinkiläisessä peruskoulussa