Erilaisten sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käyttö on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten keskuudessa. Samanaikaisesti nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet Suomessa ja nykyään jopa 20–25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Näiden kahden ilmiön samanaikainen yleistyminen onkin herättänyt keskustelua siitä, aiheuttaako sosiaalisen median käyttö mielenterveysongelmia nuorille. Toisaalta viimeisen sadan vuoden aikana lähes jokainen uudenlainen media, kuten radio, sarjakuva, televisio sekä videopeli, on vuorollaan aiheuttanut huolta nuorten kehitykseen liittyen niin vanhempien, opettajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Tukeeko tutkimuskirjallisuus yleisesti esiin tulevaa narratiivia siitä, että sosiaalinen media aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä nuorille, vai onko sosiaalinen media vain uusin mediatyyppi, joka aiheuttaa vuorostaan huolta vanhempien ja politiikkojen keskuudessa?
Aiemmissa meta-analyyseissä nuorten sosiaalisen median käytöllä ja masennuksen oireilla on havaittu lievä positiivinen yhteys, eli sosiaalista mediaa enemmän käyttävät nuoret ovat kärsineet enemmän masennuksen oireista. Kuitenkin koska suurin osa tutkimuksista on poikittaistutkimuksia, joten niillä ei ole voitu selvittää, aiheuttaako suurempi sosiaalisen median käyttö lisääntyneitä masennuksen oireita vai toisin päin. Toisin sanoen ilmiön syy-seuraussuhdetta ei ole vielä pystytty varmistamaan. Sosiaalisen median käytön ja masennuksen oireiden välistä syy-seuraussuhdetta on pyritty selvittämään pitkittäistutkimusten avulla. Useissa pitkittäistutkimuksissa sosiaalisen median käytön lisääntymisen tai vähentymisen ei ole havaittu vaikuttavan myöhempiin masennuksen oireisiin. Sen sijaan vastoin yleistä narratiivia masennuksen oireiden määrän kasvun on useissa pitkittäistutkimuksissa havaittu ennustavan myöhemmin ajallisesti suurempaa sosiaalisen median käyttöä. Huomionarvoista siis on se, että pitkittäistutkimukset eivät vaikuttaisi tukevan julkisessa keskustelussa esitettyä huolta siitä, että sosiaalisen median käyttö aiheuttaisi masennuksen oireita nuorille, vaan niiden perusteella masennuksen oireiden määrän kasvu saattaisi ennustaa aktiivisempaa sosiaalisen median käyttöä myöhemmin.
Tässä tutkielmassa keskitytään masennuksen oireiden ja sosiaalisen median käytön väliseen yhteyteen. Tuoreissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, että nuorten yksilöllisiä eroja ei ole huomioitu tarpeeksi, jonka takia tässä tutkielmassa tarkastellaan myös, miten nuorten persoonallisuuspiirteet, joista tarkemmin ekstroversio ja neuroottisuus, ovat yhteydessä sosiaalisen median käytön määrään. Lisäksi tarkastellaan ekstroversion ja neuroottisuuden tason vaikutusta masennuksen oireiden ja sosiaalisen median käytön yhteyden voimakkuuteen. Toisin sanoen tarkastellaan, vaihteleeko koehenkilön masennuksen oireiden ja sosiaalisen median käytön välisen yhteyden voimakkuus riippuen koehenkilön ekstroversion tai neuroottisuuden tasosta.
Tutkielmaan osallistui 1319 13–14-vuotiasta varhaisnuorta ja 751 18–19-vuotiasta myöhäisnuorta Helsingistä. Yhteyksiä tarkasteltiin hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysilla. Lisäksi interaktiotermeillä ja Simple slope -analyysillä tarkasteltiin, vaihteleeko koehenkilön masennuksen oireiden ja sosiaalisen median käytön välisen yhteyden voimakkuus riippuen koehenkilön ekstroversion tai neuroottisuuden tasosta. Tulokset osoittivat, että 13–14-vuotiailla koehenkilöillä koehenkilön masennuksen oireiden määrän sekä ekstroversion tason kasvu oli yhteydessä sosiaalisen median käytön määrän kasvuun. 18–19-vuotialla koehenkilöillä ekstroversion ja neuroottisuuden tason kasvu oli yhteydessä sosiaalisen median käytön määrän kasvuun. Matala ekstroversio ja korkea neuroottisuus oli yhteydessä yleisemmin esiintyviin masennuksen oireisiin molemmissa ikäryhmissä. Ekstroversion ja neuroottisuuden taso ei kuitenkaan vaikuttanut masennuksen oireiden ja sosiaalisen median käytön välisen yhteyden voimakkuuteen kummassakaan ikäryhmässä. Tutkielman tuloksista voi vetää johtopäätöksen, että nuorten ekstroversio ja neuroottisuus ovat molemmat oleellisia tekijöitä, kun tutkitaan nuorten masennuksen oireita ja sosiaalisen median käyttöä.
Mikael Nikkari
Nuorten masennuksen oireiden sekä persoonallisuuspiirteiden yhteys sosiaalisen median käyttöön