Tässä tutkimuksessa tutkittiin sekvenssikarttaa kotitalousopetuksen opetusvälineeenä Sekvenssikarttaopetus on keino auttaa oppilaita hallitsemaan arjen rytmejä ja ottamaan vastuuta tekemisistään. Kotitaloustieteilijät ovat tarkastelleet sekvenssikarttaa perhetyössä hyödynnettävänä apuvälineenä, mutta tämä tutkimus tarkastelee sitä kotitalousopetuksen käytössä. Karttaan kirjataan omia arkisia tekemisiä. Se on siis eräänlainen arjen lukujärjestys, joka perustuu ajatukseen siitä, että arkea voidaan tutkia sekvenssirakenteen ja siinä ilmenevien rytmien kautta. (Korvela, Holmberg, Kupiainen & Jonsson, 2009, s.112; Jonsson, 2011, s. 8; Korvela, 2014, s. 319; Sekki, 2018, s. 17.)
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Tutkimus toteutettiin kahden kotitalousopettajan haastatteluilla, oppituntien havainnoinnilla ja oppilaiden täyttämillä sekvenssikartoilla. Tuktkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ymmärtämään pyrkivä ja toimintatutkimuksellista metodia hyödyntävä. Kävi ilmi, että sekvenssikartan välityksellä on mahdollista tehdä arjen kokonaisrakennetta ja siinä suoritettavien arkisten tekemisten välistä suhdetta oppilaille ymmärrettävämmäksi.
Kotitalous-oppiaineen tunneilla opetetaan arjessa tarvittavia tietoja ja taitoja ruoanvalmistuksesta ja ravitsemuksesta lähtien henkilökohtaiseen hygieniaan ja kodinhoitoon. Teemoja ei välttämättä nähdä tai ne eivät välity oppilaille osana edustamaansa arjen kokonaisuutta. Sekvenssikartta auttaa hahmottamaan arjen toimintojen kontekstin. Näin ollen se kotitalousopetuksen näkökulmasta myös laajentaa sisällöllistä perspektiiviä kattamaan kaiken arjessa tapahtuvan tekemisen ja olemisen. Karttatyöskentely vaikuttaisi potentiaalisesti lisäävän positiivista vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan kesken. Kun arkisten tekemisten reflektointiprosessi käynnistyy, välittyy tietoa arjen rakentumisesta ja rytmeistä sekä oppilaille itselleen että heidän kanssaan tekemisissään oleville aikuisille. Näin voi avautua mahdollisuus vaikuttaa välillisesti nuorten hyvinvointiin entistä kattavammin ja tavoittavammin.
Kartan käyttö synnytti myös rakentavaa sosiaalista kanssakäymistä oppilaiden ja opettajan välillä. Oppilaat kirjasivat omia arjen tekemisiään karttoihin matalalla kynnyksellä, ja reflektoivat niitä myös kriittisesti. Opiskelijat pitivät kartan välityksellä tuotettua opetussisältöä kiinnostavana.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppituntien alustukset tulee suunnitella huolella, jotta aihe ehditään sisäistää. Lisäksi karttojen struktuuri tulisi pitää mahdollisimman avoimena, jotta niitä on helppo täyttää. Sekvenssikartta osoittautui hyödylliseksi apuvälineeksi oppilaille ja opettajille, ja sitä voidaan hyödyntää kotitalousopetuksessa myös tulevaisuudessa.
Jan-Kristian Kurkola
”On kivaa miettiä omia tekemisiään” -– Sekvenssikartta kotitalousopetuksen opetusvälineenä