Tutkimuksen lähtökohdat
Aikeisempi tutkimus monimuotoisten perheiden tarpeista on keskittynyt lainsäädäntöön ja sen toimivuuteen. Arjen ristiriitoja on taas tutkittu yleisesti lapsiperheiden näkökulmasta antamatta erityishuomiota perheiden monimuotoisuudelle. Siksi tämän tutkimuksen tarkoitus onkin kartoittaa monimuotoisten perheiden omia kokemuksia saamastaan yhteiskunnallisesta tuesta ja näin tuoda esiin, mitä erityispiirteitä normin ulkopuolelle jäävillä perheillä on tukijärjestelmässä, joka nojaa ydinperheajattelulle.
Tutkimuksessa paikannetaan ristiriitatilanteita, joita monimuotoiset perheet kokevat saamansa tuen tai tuen ulkopuolelle jäämisen vuoksi arkielämässään. Tuella tarkoitetaan niin rahallista kuin muutakin perheiden saamaa yhteiskunnallista tukea.
Mitkä monimuotoiset perheet?
Monimuotoisella perheellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa heteroydinperheajattelun ulkopuolelle jääviä perheitä sekä perheitä, jotka ovat jollain tavalla heikommassa asemassa tai alttiina heikommalle asemalle yhteiskunnassa perhemuotonsa, -taustansa tai perheenjäsenen erityistarpeiden vuoksi.
Tutkimus on tehty käyttäen aineistona Monimuotoiset perheet -verkoston vuonna 2019 toteuttaman kyselyn avoimia vastauksia. Kyselyyn vastanneet ovat saaneet määritellä perheensä vapaasti. Näin ollen esimerkiksi vanhempi, jonka kotona lapset vuoroasuvat, mutta lasten virallinen osoite on toisen vanhemman luona, on voinut määritellä itsensä lapsiperheeksi, vaikka virallisessa tilastoinnissa lapset eivät asu hänen luonaan ja hän ei näin asu lapsiperheessä.
On hyvin olennaista, että vastaajat ovat saaneet itse määritellä perhemuotonsa, sillä normaalisti virallinen määrittely voi sivuttaa osan perheistä ja näin ollen heidän äänensä ei pääse välttämättä kuuluviin.
Perheiden kokemat ristiriitatilanteet
Aineistosta löytyi lukuisia ristiriitaluokkia, jotka pystyin jaottelemaan kolmeen pääluokkaan sen perusteella, mistä ristiriita johtuu:
- Perhemuodosta tai perheenjäsenen erityistarpeesta johtuvat ristiriidat
- Tarpeen määrittelystä johtuvat ristiriidat
- Tuen tarpeen monimuotoisuudesta johtuvat ristiriidat
Perheiden kokemuksissa oli vahvasti läsnä tunne, että perheen tilannetta ei huomioida kokonaisuutena eikä perheen tilanteita yritetä ymmärtää. Normit ja olettamat ohjaavat tukipäätöksiä ja silloin, kun perhe ei mene normin muottiin, eivät tukikaan välttämättä sovi sellaisenaan perheelle. Kuvitelkaapa tilanne, jossa mentäisiin vaatekauppaan, mutta vaatteita onkin vain yhtä kokoa. Aina löytyy joku, jolle vaate istuu täydellisesti, mutta iso osa ei saa vaatetta edes päälleen tai joutuu pitämään kaksin käsin housuistaan kiinni. Elämä epäsopivassa asussa aiheuttaa jatkuvaa häiriötä ja ehkä estää tekemästä kaikkea, mitä olisi tarve tehdä. Ei myöskään tukijärjestelmässä sama tukijärjestely sovi jokaiselle perheelle.
Perheet kokivatkin, että heidän kokemustaan tuen tarpeesta ei otettu huomioon, vaan ulkopuolelta määriteltiin, mitä tukea perhe tarvitsee. Nämä olettamukset menivät perheiden kokemuksen mukaan pieleen. Perheet kokivat myös, että perheen tilannetta ei kohdata kokonaisuutena, vaan ennemminkin paikataan tilannetta sieltä täältä yksittäisillä tukimuodoilla, jotka pahimmassa tapauksessa olivat ristiriidassa toistensa kanssa.
Mitä pitäisi tehdä, jotta perheiden tukeminen onnistuisi paremmin?
Minulle on selvää tämän tutkimuksen jälkeen, että monimuotoisia perheitä täytyy tutkia enemmän, jotta saadaan parempi kuva siitä, miten perheitä voitaisiin tukea paremmin. Perheille suunnattua tukiviidakkoa tulisi harventaa ja polkuja rakentaa niin, että perheet eivät kokisi olevansa yksin. Tämä onnistuu vain, jos monimuotoisten perheiden tarpeita tutkitaan intersektionaalisista lähtökohdista, sillä mitä enemmän monimuotoisuuden osa-alueita perheeseen liittyy, sitä monimutkaisempi tarpeiden vyyhti perheelle syntyy.
Sini Jylhälehto