Kotityöt ovat aina ajankohtainen tutkimusaihe tai mahdollinen keskustelun aihe. Kotityöt koskettavat lähes jokaisen arkea. Yksin asuessa vastuu niiden tekemisestä on ihmisellä itsellään, ellei hän teetä niitä kodin ulkopuolisen tekijän toimesta. Kumppanin löydyttyä kotitöistä ja niiden tekemisestä luultavasti käydään keskustelua, tai tiettyyn työnjakoon vain ajaudutaan. Muuttuvatko käytännöt ja näkemykset kotitöiden tekemisestä, kun kotona on myös lapsia? Tutkielmani tarkastelee äitien kokemuksia ja näkemyksiä kotityökasvatuksesta. Tavoitteena on selvittää äitien kotityökasvatuksen käytäntöjä ja kasvatuksellisia periaatteita sekä päämääriä, joihin äidit pyrkivät antamallaan kotityökasvatuksella. Tutkielmalla on uutuusarvoa, sillä kotitöihin kasvattamista on tutkittu vain vähän. Aiemmat tieteelliset julkaisut kuitenkin viittaavat, että kotitöihin liittyy kasvatuksellinen ulottuvuus. Aihetta oli tärkeä tutkia, jotta tieto ja ymmärrys kotitöihin kasvattamisesta lisääntyisi. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on herättää keskustelua lasten tekemästä kotityöstä.
Tutkimuksen toteutus
Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka oli avoinna ÄiTyLIt-nimisessä Facebook-ryhmässä maaliskuussa 2023. Lähes kokonaan avokysymyksistä muodostuva verkkokyselylomake oli suunnattu vanhemmille, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia. Tutkimusaineisto sisältää 214 äidin vastaukset. Aineisto on analysoitu teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin, ja sen analysoimisessa on käytetty apuna Atlas.ti-ohjelmaa.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset
Äitien kotityökasvatuksen käytännöt ja kasvatukselliset periaatteet olivat monipuolisia. Ne voidaan jaotella lapsilähtöisiin, toiminnallisiin, verbaalisiin, ajallisiin ja palkitsemiseen liittyviin käytäntöihin ja periaatteisiin. Lisäksi osa äideistä kertoi käyttävänsä kotityölistaa tai palkintotaulua välineenä kotityökasvatuksessa. Moni äiti kertoi ottavansa huomioon lapsen ikä- ja taitotason sekä lapsen oman halun, innostuksen tai persoonan kasvattaessaan lasta kotitöiden tekemiseen. Huomattava osa tutkimukseen osallistuneista äideistä teki kotitöitä yhdessä lasten kanssa tai lapset tekivät kotitöitä yhdessä sisaruksen tai muun sukulaisen kanssa. Kotitöitä tehtiin usein rutinoituneesti, ja pyrkimyksenä oli tasapuolinen työnjako. Moni äiti kehui, kannusti ja kiitti lapsiaan kotitöiden tekemisestä.
Kotityökasvatuksen tavoitteet kohdistuivat pääasiassa sekä lapsen omaan elämään että yhteiseen kotitalouteen. Erityisesti äidit halusivat opettaa lapsille itsenäistymistä tukevia taitoja, vastuuntuntoa, omatoimisuutta ja oman osuuden tekemistä. Äidit halusivat opettaa kotitöiden tekemistä sekä viestiä lapsille, että kotityöt kuuluvat arkeen ja kaikille kotitalouteen kuuluville.
Johtopäätöksenä voidaan esittää, että äidit haluavat edistää kotityökasvatuksella sekä lapsen että kotitalouden hyvinvointia, mikä voi vaikuttaa myönteisesti myös yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten työelämään.
Tutkielma on lisännyt tietoa lasten kasvattamisesta kotitöihin; miten ja miksi äidit kasvattavat lapsia kohti kotitöiden tekemistä. Tutkimustulokset voivat olla hyödyllisiä erityisesti lasten kanssa työtä tekeville ja kotitalousopettajille, mutta myös kaikille aiheesta kiinnostuneille. Jatkotutkimuksessa olisi erityisen mielenkiintoista tarkastella isien kokemuksia ja näkemyksiä kotityökasvatuksesta. Uusimpien tilastojen mukaan ainakin Suomessa miesten ja naisten kotitöihin käyttämä aika on samankaltaistunut huomattavasti.
Tea Tarvainen
Äitien kokemuksia ja näkemyksiä lasten kotityökasvatuksesta