Tutkielman taustaa
Tunteet ja niiden ilmaisu ovat osa oppilaiden identiteettiä ja ne vaikuttavat merkittävästi oppilaiden yleiseen hyvinvointiin. Kouluympäristössä tunteiden esiintyminen ei liity puhtaasti ainoastaan opetustilanteisiin, sillä luonnollisesti tunnetilat voivat olla seurausta myös oppilaiden sosiaalisista suhteista sekä henkilökohtaisen elämän tapahtumista. Oppilaiden tunteet voivat vaikuttaa merkittävästi oppimiseen. Siksi opettajan kyky ymmärtää, miten oppilaat ilmaisevat tunteitaan, on tärkeää. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että opettajien tulkinnat oppilaiden ilmaisemista tunteista voivat poiketa huomattavasti siitä, miten oppilaat itse kokevat tunteidensa ilmaisemisen.
Kielitietoisuus ja monikielisyys ovat ajankohtaisia aiheita suomalaisessa koulumaailmassa. Kielellisesti ja kulttuurillisesti monimuotoisissa kouluympäristöissä kielitietoisen pedagogiikan merkitys korostuu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja muiden suurten suomalaisten kaupunkien kouluissa on luokkia, joissa merkittävä osa oppilaista opiskelee suomea toisena kielenä tai joissa luokat ovat muuten monikielisiä. Tämän lisäksi monikielisyys on enenevissä määrin globalisoituvassa maailmassa tärkeä tulevaisuuden taito. Siksi pedagogiset lähestymistavat, jotka ottavat huomioon kielen monimuotoisuuden, ovat hyödyllisiä kaikille oppilaille.
Tutkielman tavoitteet ja toteutus
Tämän tutkimuksen päämääränä on selvittää, miten kielellisesti monimuotoiset 5. luokan oppilaat tuottavat ja ilmaisevat affektisuutta työskennellessään pienryhmissä suomalaisiin taidekuviin liittyvän kielitietoisesti suunnitellun sarjakuvaprojektin parissa. Affekti viittaa tässä yhteydessä pidempiaikaiseen tai hetkelliseen tunnetilaan, joka ilmenee vuorovaikutuksessa erilaisten tunnetiloja ilmentävien toimintojen kautta.
Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksen periaatteita noudattaen ja se on luonteeltaan keskusteluanalyyttinen, hyödyntäen samalla narratiivisen etnografian otetta. Aineistona tutkimuksessa käytettiin videomateriaalia, joka kerättiin erään itähelsinkiläisen alakoulun 5. luokan kuvataidetunnilla. Näin tarkoituksena on syventää ymmärrystä affektin keskeisestä roolista erityisesti monikielisten lasten ja nuorten kielenkäytössä koulun ja luokkahuoneen kontekstissa.
Tulokset ja johtopäätökset
Tulokset jäsenneltiin neljään pääluokkaan. Nämä luokat olivat seuraavat: monimuotoinen kiusoittelu, kaveritulkkaus solidaarisuustekona, slangin käyttö affektin ilmaisuna ja huumorisävytteinen valitus ja itsen vähättely affektin ilmauksena. Kiusoittelu ilmeni monimuotoisena, ja sen vakavuusaste vaihteli eri tilanteissa. Oppilaat käyttivät kiusoittelua strategiana pitääkseen yllä ystävyyssuhteita sekä huvitellessaan. Samalla se oli myös tapa ilmaista epätyytyväisyyttä koulutehtäviin ja toisiin oppilaisiin. Kaveritulkkauksen ja slangin käyttö puolestaan toimivat välineinä ilmaista solidaarisuutta vertaisille, tuoda esiin samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia sekä rakentaa omaa identiteettiä ja vakuuttavuutta. Huumorin sävyttämää valittamista ja itsensä vähättelyä käytettiin osoittaakseen turhautumista, epätyytyväisyyttä ja samalla empatiaa.
Affekti tutkimuksenkohteena osoittautui olevan erittäin laaja ja tuloksiltaan runsas sekä moniulotteinen. Affekti monikielisen luokkahuoneen sekä koulun konteksteissa on ehdottomasti aihe, jota tulee tutkia lisää.
Aminta Jobe
Viidesluokkalaiset kuvista keskustelemassa –
Affektin ilmaisu kielellisesti moninaisen luokan kuvataidetunnilla