Taustaa
Luokanopettajan tuki ADHD-oppilaille on todella suuressa roolissa inklusiivisen koulun myötä. ADHD eli Attention deficit hyperactivity disorder on tarkkaavaisuushäiriö ja se ilmenee opetuksessa monin eri tavoin. Luokanopettajan tehtävänä on tarjota tukea kaikille sitä tarvitseville ja ADHD-oppilaat ovat usein tukea tarvitsevia. Tutkielmassani tarkastelen sitä, miten ADHD ilmenee koulun kontekstissa sekä sitä, miten luokanopettajat tukevat opetuksessaan ADHD-oppijoita. Syy tutkielman kirjoittamiselle lähtikin halusta selvittää, miten näitä oppilaita voidaan tukea.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimusaineisto koostui kuudesta eri haastattelusta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun menetelmin. Haastateltavat olivat opettajia, joista jokaisella oli kertynyt vähintään viisi vuotta opetuskokemusta. Runsas opetuskokemus oli tutkielman aineiston kriteerinä siksi, koska haastateltavilla opettajilla oli kertynyt kokemusta paljon. Toinen kriteeri haastateltavien valintaan oli se, että haastateltavilla oli kokemusta ADHD-oppilaiden opettamisesta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin ja aineisto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.
Tulokset
Tutkielman tulokset osoittivat, että ADHD-oppilailla on usein erilaisia haasteita koulussa ja/tai oppimisessa. Tukikeinoja ADHD-oppilaille ovat esimerkiksi rutiinit ja struktuuri, toiminnallisuus, eriyttäminen, tauottaminen, vaiheittainen ohjeistus, paikan sijoittaminen luokassa ja palautteenanto. Yleisimpiä haasteita ADHD-oppilailla on keskittymättömyys ja toiminnanohjauksen haasteet.
Keskittymisvaikeudet koulussa näkyvät erityisesti silloin, kun oppilaan täytyy ohjata omaa toimintaansa, jolloin ulkopuolisen antama struktuuri ei ole niin vahva. Lisäksi impulsiivisuus ja levottomuus vaikuttavat paitsi ADHD-oppilaan opetukseen ja oppimiseen usein muuhunkin ryhmään.
Tutkielman keskeisenä oivalluksena oli se, että luokanopettajat tarvitsevat tietoa ADHD:stä, jotta he osaavat tukea oppilaitaan. Tietämys ADHD:stä on ikään kuin ensiaskel kohti oikeanlaista tukea. Luokanopettajakoulutuksen vähäinen opiskeltava sisältö ADHD-oppilaiden tukemiseen voi johtaa siihen, että luokanopettajat eivät tiedä, kenellä luokassa voi olla ADHD hänen oireidensa perusteella tai miten tukea ADHD:n haasteiden kanssa. Luokanopettajalle voi olla haastavaa havaita esimerkiksi varhaisia merkkejä ADHD:stä ilman, että tuntee ja tietää tästä neuropsykiatrisesta häiriöstä enempää.
Luokanopettajan tuen merkitys korostuu ADHD-oireisten oppilaiden kohdalla. Kun opettaja tunnistaa ADHD:n oireita, niin opettajan on myös helpompi suunnitella opetuksensa siten, että se tukee ADHD-oppilaita. Tukikeinoista on löydettävä ne keinot, jotka auttavat kutakin yksilöä. Täytyy siis muistaa, että ADHD-diagnoosin saaneet oppilaat voivat olla hyvin erilaisia keskenään. Huolimatta siitä, että diagnoosi olisi sama, diagnoosin alle mahtuu liuta hyvin erilaisia yksilöitä, joista jokaisella on henkilökohtaiset tarpeet huomioitavana. Usein ADHD-oppilaita tukevat opetusmenetelmät, kuten parityöskentely, ovat eduksi myös muulle ryhmälle. Yhteenvetona on tärkeää ymmärtää, että ADHD ei ole este oppimiselle tai menestykselle koulussa tai elämässä yleisesti, vaan monet ADHD-oppilaista tarvitsevat enemmän tukea heidän tavoitteidensa saavuttamisessa.
Sari Oubaija
”Luokanopettajien näkökulmia ADHD-oppilaiden haasteisiin ja tukemiseen”