Entä jos neulominen olisikin ollut juuri se tekniikka, mikä olisi vienyt sinut mennessään, mutta et koskaan tutustunut siihen peruskouluaikoinasi? Törmäsin mahdollisuuteen tutkia juuri tätä näkökulmaa saatuani tietää, että lähipiirissäni on ihminen, joka ei koskaan ollut neulonut. Päätinkin valita tutkimukseni aiheeksi neulomisen ja saisiko vasta-alkava neuloja sen kautta hyvinvointivaikutuksia, kuten rentoutumista. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka tarkoituksena oli selvittää neulomisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vasta-alkavan neulojan silmin. Löytäisikö hän neulomisesta uuden tavan rentoutua stressaavan työpäivän jälkeen?
Toteutus
Tutkimusaineisto tuotettiin tätä tutkimusta varten ääneen ajattelu -menetelmää käyttäen. Tutkimukseen osallistuja neuloi ainaoikein -neulontatekniikalla 14 päivän aikana, 20 minuuttia/päivä, jokaisena päivänä eri värillä. Neulominen videoitiin, kuten myös tutkimukseen osallistujan reflektiot jokaisen neulomiskerran jälkeen. Ääneen ajattelu valittiin aineiston tuottamisen menetelmäksi, jotta tutkimuksessa saatiin osallistujan tuntemia tunteita esille, kuten mahdollisia rentoutumiseen viittavia tunteita, sekä hänen kokemansa haasteet sekä onnistumiset.
Osallistuja valitsi itselleen sopivat neulepuikot keskittyen niiden materiaaliin, kokoon sekä pituuteen. Lisäksi osallistuja valitsi itseään miellyttävät langanvärit. Osallistuja tutustui tutkimuksessa käytettyyn ainaoikein-neulontatekniikkaan tutkijan näyttämällä mallilla sekä opetusvideoiden kautta.
Saatu aineisto neulomisen aikana sekä reflektioista kirjoitetut litteroinnit vietiin ATLAS.ti ohjelmaan, jossa ne analysoitiin systemaattisesti kolmen tason kautta aineistosta esiin nousseiden teemojen mukaisesti. Analysoinnissa tarkasteltiin tutkimukseen osallistujan itseraportoimia niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita, niissä tapahtuvia muutoksia sekä osallistujan olotilassa tapahtuvia muutoksia. Aineiston analysointiin sovellettiin myös visuaalista Making-Process-Rug-matto videoanalyysimenetelmää.
Tutkimuksessa käytettiin myös yhtenä niin rentoutumisen kuin jännittyneisyyden havainnointikeinona verenpainemittausta neulontaa ennen ja sen jälkeen. Saatuja arvoja käytettiin enemmänkin suuntaa antavina sekä havainnollistamaan mahdollisia yhteneväisyyksiä taikka eroavaisuuksia tutkimukseen osallistujan jo käytössä olevien kahden eri rentoutumistavan (tv:n katselun ja tietokonepelien) ja neulomis-rentoutumistavan välillä.
Tulokset
Tulokset viittasivat siihen, että osallistuja sai neulomisen kautta toimivan tavan irtaantua muista mieltä askarruttavista, stressaavistakin asioista, kuten töihin liittyvistä asioista. Suurelta osin osallistujan tunnetila neulomisen jälkeen oli positiivinen ja hän koki onnistumisen tunnetta neulomisestaan. Toisaalta tulokset toivat esiin osallistujan tunteen, kuinka pelkkä neulominen ei olisi hänelle mieluinen rentoutumisen väline yksinään, vaan se toimisi hänellä yhdistettynä toiseen toimintaan, kuten tv:n katseluun. Reflektioissa tuli selvästi esiin, kuinka asioiden muisteluissa negatiivisetkin tapahtuvat saattoivat muuttua enemmän positiivisiksi.
Osallistuja ei löytänyt työvälineistä juurikaan negatiivista sanottavaa ja silloinkin ne kohdistuivat neulelankaan, johon ei osallistujalla ollut muuta valintamahdollisuutta kuin väri. Tämä osoitti, kuinka tärkeää on huomioida työvälineitä valitessa jokaisen yksilölliset sekä aikaisempien taitojen tuomat tarpeet. Osallistujalla ei tutkimuksen aikana ollut tarkoitus neuloa mitään varsinaista tuotetta, vaikka lankakaupan myyjä ilmaisikin heti uskovansa, että tutkimukseen osallistuja saisi kaulaliinan varmasti aikaiseksi. Neulonnan prosessi oli osallistujalle kuitenkin merkittävämpi kuin lopputulos. Osallistujan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä nousi esiin heti ensimmäisenä neulomiskerran jälkeen. Uuden taidon opetteleminen oli tehokas ajatustensiirtäjä osallistujan aiemmin tuntemasta työstressistä.
Johtopäätökset
Tutkimus herätti paljon ajatuksia, kuinka tärkeää on tutustua erilaisiin stressaavista tilanteista palautumisen keinoihin. Käsitöiden stressiä vähentävää toimintoa on tutkittu paljon, mutta liian vähän on kiinnitetty huomiota, kuinka esimerkiksi työvälineiden sopivuus vaikuttaa neulojan positiivisiin tunnekokemuksiin. Varsinkin uuden taidon opettelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota niin työvälineisiin kuin tekniikkaan, jotta jokaisen yksilölliset mieltymykset mm. materiaalien suhteen täyttyisivät. Samoin usein käsitöihin liitetty tuotevaatimus nousi esiin. Kuinka tarkoituksenmukaista on tuottaa tuote taidon opetteluvaiheessa? Vaikka neulojalle syntyi taidon kehittyessä ajatus tuotteesta, tuli tavoite neulojan omasta innosta, eikä ulkopuolelta asetettuna tavoitteena.
Terhi Tommila
Neulonnastako rentoutus
Tapaustutkimus itseraportoiduista neulomisen hyvinvointivaikutuksista.