Taustaa
Historian merkitys oppiaineena tulisi tunnistaa entistä selkeämmin, sillä sen ansiosta opimme ymmärtämään nykymaailmaa sekä erilaisten asioiden ja ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Historia on tärkeässä roolissa kriittisen ajattelun oppimisessa sekä esimerkiksi siinä, että ymmärrämme tiedon tulkinnallisuuden. Syy-seuraussuhteille on keskeinen ja kiistämätön merkitys historian oppimisessa ja ymmärtämisessä. Eräs tutkimusta varten haastateltu oppilas totesi ytimekkäästi ” Sitten kun ne oppii, niin ne ei tee enää sitä”. Historia on moneen otteeseen opettanut ihmiskuntaa sekä huomattuamme esimerkiksi joidenkin asioiden seuraukset, olemme voineet pyrkiä kehittämään toimintaamme. Menneisyyden tapahtumien tulkitseminen ja ymmärtäminen edellyttää historiallista ajattelua. Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella viidennen luokan oppilaiden tapaa tunnistaa sekä ymmärtää syy-seuraussuhteita historiassa. Syy-seuraussuhteiden parissa työskenteleminen on edellytys historiallisen selittämisen onnistumiselle.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja kyseessä on tapaustutkimus. Tutkimustehtävänä oli Julius Caesarin murhaa käsittelevä yhdistelytehtävä, jonka tekemistä varten luettiin taustateksti ja tehtävässä tuli yhdistää nuolia oikein eri laatikoiden välillä, jotka sisälsivät suoraan itse murhaan liittyviä asioita tai sellaisia asioita, jotka eivät siihen liittyneet. Aineistoni koostui kymmenen oppilaan pareittain tekemästä kirjallisesta tehtävästä sekä neljän oppilaan haastatteluista. Aineistonkeruu toteutettiin maaliskuussa 2023 ja analyysimenetelmänäni toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimukseni analyysikehikko pohjautui 6. vuosiluokan historian oppiaineen arviointikriteereiden avulla, joiden avulla tarkastelin aineistoani.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimus tarjosi viitteitä siitä, että oppilaat pystyivät ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Kaikki tutkimukseen osallistuneet oppilaat osoittivat pystyvänsä tunnistamaan ja ymmärtämään joitakin syy-seuraussuhteita, jotka olivat kuitenkin lähinnä yksittäisiä. Joitakin viitteitä nousi myös esiin pidempien syy-seuraussuhdeketjujen tunnistamisesta. Oppilasparien osaaminen oli myös melko tasaista, joten tämän ryhmän välillä ei suuria tasoeroja ollut. Haastatteluiden kautta kävi ilmi, että oppilaat ymmärsivät syy-seuraussuhteiden kausaalisuuden. Tutkimuksessa nousi myös esille, mikä syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen osalta haasteellista ja millä tavoin oppilaat niitä tunnistivat.
Ronja Aaltonen
”Sitten kun ne oppii, niin ne ei tee enää sitä” Tapaustutkimus syy-seuraussuhteiden ymmärtämisestä̈ alakoulussa