Suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä on käynnissä kokeilu kaksivuotisesta esiopetuksesta vuoteen 2024 saakka. Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamaan kokeiluun osallistuu lapsia neljävuotiaista seitsemänvuotiaisiin valituista kunnista. Olen aikaisemmin tutkinut kaksivuotista esiopetusta kandidaatintutkielmassani, joten maisterintutkielmassani pääsin laajentamaan aiheen tarkastelua huoltajien näkökulmasta. Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallisuutta korostetaan entistä enemmän varhaiskasvatukseen liittyvissä asiakirjoissa. Silti aikaisempi tutkimus on osoittanut, että huoltajien omiin näkemyksiin perustuva tutkimustieto huoltajien osallisuudesta on puutteellista. Tämän vuoksi koin merkitykselliseksi selvittää lasten huoltajien näkemyksiä esiopetuskokeilusta ja heidän kokemuksia osallisuudesta.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä huoltajat antavat kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun toteutumiselle. Lisäksi tarkasteltiin, miten huoltajat kokevat oman osallisuutensa toteutuvan päiväkodin kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla huoltajia puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Yksilö- ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 16 huoltajaa Helsingin kaupungin kokeilupäiväkodeista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Toteutin pro gradu-tutkielmani artikkelimuotoisena, koska olin kiinnostunut syventämään tietämystäni tieteellisen tutkimusartikkelin kirjoittamis- ja julkaisemisprosessista. Artikkeligradu mahdollistaa myös erilaisten akateemisten kirjoittamisen taitojen omaksumisen ja soveltamisen, mistä koen hyötyväni tulevaisuudessakin. Lisäksi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on vähän tutkittu aihe, joten artikkelin julkaiseminen voisi tuoda enemmän näkyvyyttä siihen kohdistuvaan tutkimukseen. Tutkielmani koostuu laajemmasta koontiosuudesta ja tieteelliseen lehteen lähetettävästä artikkelikäsikirjoituksesta. Ennen artikkelin julkaisua en voi tuoda ilmi tutkimukseni tuloksia tässä blogikirjoituksessa. Sen vuoksi keskityn kuvaamaan oman osaamiseni kehittymistä tutkielman teossa.
Artikkeligradun tekeminen edellyttää erityisesti aiheen tarkkaa rajaamista ja tiedon tiivistämistä, mitä pääsin harjoittelemaan tutkimuksen eri vaiheissa. Opin entistä enemmän muotoilemaan asioita omin sanoin, ymmärrettävästi ja kiinnostavasti lukijaa ajatellen. Tiivistämisen myötä pystyin hahmottamaan ja ymmärtämään paremmin aiheeseen liittyviä kokonaisuuksia. Lisäksi koen artikkelimuotoisen opinnäytetyön tekemisen suotuisana keinona kehittää omia palautteen vastaanottamisen ja hyödyntämisen taitoja. Tämä on erityisesti hyödyksi, kun artikkelin sisältöä ja julkaisukelpoisuutta arvioidaan lehden arvioijan toimesta.
Suoritin tutkimuksen itsenäisesti, jolloin aineistonkeruu tapahtui valitsemallani haastattelumenetelmällä. Aikataulusyiden vuoksi aineistonkeruuseen ei sisältynyt esimerkiksi hanketyöryhmän kanssa tehtävää yhteistyötä. Vaikka en päässyt työskentelemään tutkimusryhmässä, haastattelu aineistonkeruumenetelmänä oli minulle tutkijana uusi ja opettavainen kokemus. Vastuullani oli myös sekä gradututkielman koontiosan että artikkelikäsikirjoituksen valmistelu ja kirjoittaminen. Aloitin prosessin koontiosuuden kirjoittamisesta ja lopuksi siirryin artikkelin kirjoittamiseen. Koin tämän itselleni mieluisammaksi vaihtoehdoksi, sillä laaja-alaisuus auttoi minua ymmärtämään ja jäsentämään tutkittuja aihealueita monipuolisesti. Ohjaajilta saatu palaute oli hyödyllistä erityisesti oppimiseni edistämisessä ja artikkelin viimeistelyssä. Palautteen myötä opin esimerkiksi reflektoimaan toteuttamaani analyysia tarkemmin ja avaamaan tutkimuksen varsinaisia tuloksia monitahoisemmin. Lisäksi opin herkemmin tunnistamaan ja korjaamaan kielenhuoltoon liittyviä epäselvyyksiä.
Tutkimuksen merkitys
Käsitykseni mukaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu saattaa olla ajankohtaisuutensa vuoksi vielä hieman tuntematon suurelle yleisölle eikä siihen kohdistuvaa tutkimusta ole tarpeeksi. Tämä tutkimus antoi uutta tutkimustietoa esiopetuskokeilun toteutumisesta ja huoltajien kokemasta osallisuudesta. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kaksivuotisen esiopetuksen kehittämiseksi tulevaisuudessa sekä huoltajien osallisuuden vahvistamisessa suhteessa lasten varhaiskasvatukseen.
Tuulimaria Peltonen Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ja osallisuuden toteutuminen huoltajien näkökulmasta