Toisen asteen valinnat tasa-arvoa edistämässä ja estämässä

Suomen koulujärjestelmä on globaali harvinaisuus: kaikille pakollinen ja ilmainen. Tämän järjestelmän avulla on haluttu tarjota jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle samat tiedot ja taidot sekä mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa taustastaan riippumatta. Oppivelvollisuus laajeni historiallisesti Suomessa koskemaan peruskoulun lisäksi myös toista astetta vuonna 2021. Kuitenkin toiselle asteelle mentäessä jokaisen on tehtävä valinta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välillä. Tämä valinta ei ole välttämättä neutraali, sillä vaikka molemmista koulutuksista on mahdollisuus jatkaa jatko-opintoihin, tilastot osoittavat vahvasti, että näin ei tapahdu. 

 

Mitä tutkin ja miksi?

 

Aiemman tutkimuksen valossa lukiokoulutuksen ja ammattikoulutuksen välille annetussa arvossa sekä niiden mahdollisuuksissa tarjota eväitä jatko-opintoihin vallitsee selkeä ero. Tämän myötä voidaan todeta, että toisen asteen valinta pakottaa yksilöt erilaisille koulutuspoluille ja asettaa sen myötä yksilöitä eriarvoiseen asemaan. Halusinkin selvittää, miten tämä seikka tunnistetaan ja miten oppivelvollisuuden uudistus on vaikuttanut siirtymiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää oppilaanohjaajien näkemyksiä siitä, mitkä seikat vaikuttavat peruskoulun ja toisen asteen välisiin siirtymiin sekä oppivelvollisuuden uudistuksen vaikutuksista siirtymiin. Pohjalla on halu tarkastella sitä, missä määrin oppivelvollisuuden laajentamisen kaltaisella uudistuksella on mahdollisuuksia vaikuttaa eriarvoisuuden kysymyksiin. Koska Suomessakin on yhä enevissä määrin puhetta koulutuksen eriytymisestä ja eriarvoisuuden kasvusta, on erittäin tärkeää saada siitä lisää tietoa. Siksi on tärkeää tarkastella koulutuspoliittisia uudistuksia monelta eri kannalta ja tieteellisen tutkimuksen kautta. 

 

Miten tutkin?

 

Toteutin tämän tutkielman haastattelemalla viittä peruskoulun tai toisen asteen opinto-ohjaajaa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja, eli niissä oli pohjalla valmiina aiheita ja kysymyksiä, joista halusin heidän kanssaan keskustella, mutta kysymysten järjestys saattoi vaihdella tai saatoin esittää lisäkysymyksiä sen mukaan, mitä keskustelussa nousi esiin. Näistä haastatteluista muodostui tutkimusaineisto. Tutkimusmenetelmänä käytin diskurssianalyysia, jonka avulla analysoin aineistoa ja nostin esiin siinä ilmeneviä tutkimuskysymyksiin vastaavia teemoja. 

 

Millaisia tuloksia sain?

 

Saamani tutkimustulokset noudattivat aiemmissa tutkimuksissa esiin nousseita tuloksia. Lukiokoulutuksen ja ammattikoulutuksen välillä vallitsee selkeä jako, joka tuli ilmi perheiden ja oppilaiden arvonannossa sekä oppilaiden sijoittumisessa. Aineiston mukaan heikko opintomenestys, käytännöllisyys ja käden taidot edistivät ammattikoulun valintaa siinä missä hyvä opintomenestys lukiovalintaa. Nämä seikat ovat huolestuttavia, sillä ihanne olisi, että koulujärjestelmä takaa kaikille mahdollisuudet saada omia toiveitaan ja kykyjään vastaava opiskelupaikka. Aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että tietyt ominaisuudet ennustavat toisen asteen valintaa. Oppivelvollisuuden uudistus koettiin pääosin hyvänä, mutta samalla riittämättömänä keinona vaikuttaa koulussa näkyvään eriarvoistumiseen. 

 

Tasa-arvon ja eriarvoisuuden kysymykset ovat monimutkaisia ja monitahoisia. Tarvitsemme jatkossa yhä edelleen ja yhä enemmän yhteiskunnallista kriittistä tutkimusta, jonka avulla on mahdollista saada tärkeää tietoa, joka voi auttaa taklaamaan näitä ongelmia. 

 

 

Ina Ihalainen:

Valtavirtaisia valintoja ja vaiettuja vaikeuksia. Opinto-ohjaajien käsityksiä toisen asteen siirtymistä oppivelvollisuuden laajentumisen jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *