Erilaisten tekstien lukeminen vapaa-ajalla – oppilaiden väliset erot ja yhteydet lukemisen sujuvuuteen – Tutkielmablogi

Taustaa

Lukutaito luo perustan kaikelle oppimiselle ja kouluttautumisille, ja erityisesti nykypäivän tekstien täyteisessä yhteiskunnassa se on korostuneessa roolissa myös työelämässä ja arjessa pärjäämisen kannalta. Vaikka suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on edelleen kansainvälisessä vertailussa erinomaisella tasolla, on siinä kuitenkin tuoreimpien PIRLS- ja PISA-tutkimusten mukaan tapahtunut laskua, ja erityisesti tuoreimmat PISA-tulokset heikkojen lukijoiden määrän merkittävästä kasvusta herättävät huolta. Samaan aikaan on saatu tuloksia siitä, että lapset ja nuoret lukevat vapaa-ajallaan yhä vähemmän. Vapaa-ajan lukemisen aktiivisuudessa tiedetään olevan eroja erilaisten oppilasryhmien välillä, samoin kuin siinä, millaisten tekstien lukemista suositaan. Lukutaidon ja vapaa-ajan lukutottumusten väliset yhteydet ovat vahvoja, ja paljon lukevien oppilaiden lukutaidon on toistuvasti todettu olevan parempi kuin vähemmän lukevien. Erilaisten tekstien lukemisen osalta yhteyksiä on aiemmassa tutkimuksessa kuitenkin lähestytty erityisesti luetun ymmärtämisen näkökulmasta.

Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia ovat suomalaisten alakoululaisten vapaa-ajan lukutottumukset 2020-luvun alussa. Lukutottumusten osalta haluttiin selvittää, kuinka usein oppilaat lukevat erilaisia tekstejä vapaa-ajallaan. Lisäksi haluttiin selvittää, onko lukutottumusten osalta havaittavissa eroja tyttöjen ja poikien, eri luokka-asteella opiskelevien oppilaiden ja lukusujuvuuden tasoltaan heikkojen ja tyypillisten oppilaiden välillä. Tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää, miten vapaa-ajan lukutottumukset yhteydessä lukusujuvuuteen alakouluiässä, ja eroavatko mahdolliset yhteydet tyttöjen ja poikien tai eri luokilla opiskelevien oppilaiden välillä.

Tutkielma toteutettiin osana Niilo Mäki Instituutin ja Helsingin yliopiston Nimeämi- sen, sanasujuvuuden ja lukemisen taidot koulussa (NISULUKO) -hanketta. Aineistona käytettiin lukusujuvuutta mittaavan Luksu-testin avulla kerättyä luku- sujuvuuspisteytystä sekä oppilaiden huoltajien täyttämiä kyselylomakkeita. Aineisto kerättiin kevään 2023 aikana seitsemästä eri puolella Suomea sijaitsevasta koulusta. Tutkimukseen osallistui 239 oppilasta. Otoksesta tyttöjä oli 48% ja poikia 52%. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti IBM SPSS Statistics 28 -tilasto-ohjelmalla keväällä 2024.

Tulokset ja johtopäätöksiä

Tutkielman tulokset osoittivat, että oppilaat lukivat annetuista tekstivaihtoehdoista eniten läksyjä, ja omaksi iloksi tapahtuva vapaa-ajan lukeminen jäi vähäisemmäksi. Kirjallisuuden lajeista suosituimmiksi nousivat kaunokirjallisuus ja sarjakuvat, ja tietokirjallisuus ja lehdet jäivät vähemmälle suosiolle. Tytöt lukivat poikia useammin kaunokirjallisuutta ja paperisia lehtiä, ja pojat taas tyttöjä useammin sarjakuvia. Tyypilliset lukijat lukivat heikkoja lukijoita enemmän kaunokirjallisuutta, sarjakuvia ja paperisia lehtiä. Eri luokalla opiskelevien oppilaiden väliltä eroja löytyi ainoastaan läksyjen lukemisen osalta. Kaikkien muiden tekstien, paitsi digitaalisten lehtien ja muiden digitaalisessa muodossa olevien tekstien lukemisen aktiivisuus oli yhteydessä lukusujuvuuteen. Yhteys oli negatiivinen ainoastaan äidinkielen lukuläksyjen osalta. Yhteyksistä löytyi eroavaisuuksia tarkasteltaessa erikseen tyttöjä ja poikia ja eri luokalla opiskelevia oppilaita.

Tulokset olivat pääosin linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa digitaalisia tekstejä koskevia tuloksia lukuun ottamatta: digitaaliset tekstit eivät nousseet tutkielmassa suosituimpien tekstivaihtoehtojen joukkoon, vaikka esimerkiksi tuoreimpien PIRLS-tulosten mukaan ne olivat ylivoimaisesti suosituin tektsityyppi alakouluikäisten keskuudessa. Jatkotutkimuksissa olisikin syytä huomioida kattavammin lukemisen monipuolistuneet formaatit, sekä erityisesti erilaisten digitaalisten tekstien kirjo. Vapaa-ajan omaehtoinen lukeminen jäi tutkielman tulosten mukaan kuitenkin verrattain vähäiseksi, ja lukemisen aktiivisuuden tukemisen keinoja tulisi edelleen pohtia, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää heikkojen lukijoiden lukuharrastuksen tukemiseen.

Ellamari Perttu
Alakoululaisten lukutottumukset ja niiden yhteys lukusujuvuuteen – Tarkastelussa vapaa-ajan lukemisen aktiivisuus erilaisten tekstien osalta 1., 2., 3. ja 5. luokalla

Vastaa Peruuta vastaus